Digitaalisen ympäristöpalvelun kehittäminen
Haapanen, Pia (2016)
Haapanen, Pia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053111125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053111125
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö käsittelee Lassila & Tikanojan digitaalisen ympäristöpalvelun kehittämistä. Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää, palvelisiko nykyinen digitaalinen ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu paremmin tarkoitustaan kohderyhmää laajentamalla sekä muuttamalla se myynnin ja markkinoinnin työkaluksi. Kehittämistyön tavoitteena on Lassila & Tikanojan digitaalisen ympäristöpalvelun kehittäminen. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt uusi digitaalinen ympäristöpalvelu, jonka teknisenä alustana on nykyinen ympäristöpalveluiden digitaalinen verkkokoulutuspalvelun alusta.
Voidaan todeta, että digitaalisuus haastaa yritysten liiketoimintaa aivan uudella tavalla. Digitaalisuus pitäisi nähdä mahdollisuutena kehittää asioita, jonka avulla Suomi voi lisätä mahdolli-suuksiaan liike-elämässä. Voidaan ajatella, että nykyaikaisen yhteiskunnan rakenne tukeutuu yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin sekä sovelluksiin. Digitaalisuus on läsnä niin monissa toiminnoissa, että se on iso osa nykyaikaista elämänmenoa.
Kehittämistyön teoreettinen viitekehys muodostuu asiakaskeskeisyydestä, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä päätöksenteosta. Tehty tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja se on toteutettu vuoden 2015 aikana. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, joita tehtiin kahdesti. Teemahaastatteluiden lisäksi tehtiin sähköpostikysely sekä toteutettiin learning cafe, jossa käytiin läpi annettujen teemojen mukaisesti visuaalisuutta, toiminnallisuutta sekä verkkokoulutuspalvelun tarkoituksellisuutta. Learning cafen sekä sähköpostikyselyn tulosten mukaisesti käyttäjiltä tuli kehittämispalautetta ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelun pituudesta, verkkokoulutuspalvelun videosta sekä sen laadusta, painikkeiden käyttäjäystävällisyydestä sekä verkkokoulu-tuspalvelun tarkoituksellisuudesta. Osa käyttäjistä koki ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelun sisältävän liian perustason tietoa. Toisaalta, ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu koettiin hyödylliseksi. Learning cafen-osallistujat kokivat, että ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu oli heille tarkoitettu. Kehittämistyön paras anti koostui learning cafen-tuloksista. Haastattelujen tulosten merkitys oli vähäinen, koska haastateltavia oli niukasti. Oman heuristisen arvioni kautta halusin valjastaa kohdeyrityksen digitaalisen ympäristöpalvelun laajempaan käyttöön, kos-ka näin olemassa olevassa ympäristöpalveluiden digitaalisessa verkkokoulutuspalvelussa kehittämisen mahdollisuuden. Oivallukseni mukaan olemassa olevaa digitaalista ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelua kehitetään laajentamalla sen kohderyhmää sekä muokkaamalla digitaalisesta ympäristöpalvelusta maksuton myynnin sekä markkinoinnin työkalu.
Voidaan todeta, että digitaalisuus haastaa yritysten liiketoimintaa aivan uudella tavalla. Digitaalisuus pitäisi nähdä mahdollisuutena kehittää asioita, jonka avulla Suomi voi lisätä mahdolli-suuksiaan liike-elämässä. Voidaan ajatella, että nykyaikaisen yhteiskunnan rakenne tukeutuu yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin sekä sovelluksiin. Digitaalisuus on läsnä niin monissa toiminnoissa, että se on iso osa nykyaikaista elämänmenoa.
Kehittämistyön teoreettinen viitekehys muodostuu asiakaskeskeisyydestä, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä päätöksenteosta. Tehty tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja se on toteutettu vuoden 2015 aikana. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, joita tehtiin kahdesti. Teemahaastatteluiden lisäksi tehtiin sähköpostikysely sekä toteutettiin learning cafe, jossa käytiin läpi annettujen teemojen mukaisesti visuaalisuutta, toiminnallisuutta sekä verkkokoulutuspalvelun tarkoituksellisuutta. Learning cafen sekä sähköpostikyselyn tulosten mukaisesti käyttäjiltä tuli kehittämispalautetta ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelun pituudesta, verkkokoulutuspalvelun videosta sekä sen laadusta, painikkeiden käyttäjäystävällisyydestä sekä verkkokoulu-tuspalvelun tarkoituksellisuudesta. Osa käyttäjistä koki ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelun sisältävän liian perustason tietoa. Toisaalta, ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu koettiin hyödylliseksi. Learning cafen-osallistujat kokivat, että ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelu oli heille tarkoitettu. Kehittämistyön paras anti koostui learning cafen-tuloksista. Haastattelujen tulosten merkitys oli vähäinen, koska haastateltavia oli niukasti. Oman heuristisen arvioni kautta halusin valjastaa kohdeyrityksen digitaalisen ympäristöpalvelun laajempaan käyttöön, kos-ka näin olemassa olevassa ympäristöpalveluiden digitaalisessa verkkokoulutuspalvelussa kehittämisen mahdollisuuden. Oivallukseni mukaan olemassa olevaa digitaalista ympäristöpalveluiden verkkokoulutuspalvelua kehitetään laajentamalla sen kohderyhmää sekä muokkaamalla digitaalisesta ympäristöpalvelusta maksuton myynnin sekä markkinoinnin työkalu.