Ledarskapets inverkan på välbefinnandet i arbetet : En litteraturstudie ur ett hälsofrämjande perspektiv
Grönholm, Johanna (2016)
Grönholm, Johanna
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060611978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060611978
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli saada tietoa johtajuuden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Mitä tarkoittaa terveyttä edistävä johtajuus? 2) Mitkä tekijät johtajalla ja johtajuudessa edistää työhyvinvointia? Teoreettinen viitekehys koostuu teoriasta terveydestä, hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä. Kirjallisuushaku tehtiin ja keskeisimmät hakusanat olivat, “terveyden edistäminen”,
“johtajuus”, “terveys”, “terveysedistämisen johtaminen” ja “työpaikka”. Kirjallisuushausta sai 14 artikkelia kun mukaanottokriteerit ja työn tarkoitus olivat otettu huomioon. Sen jälkeen artikkeleiden laatua ja sopivuutta arviointiin, Forsberg ja Wengström (2013) kaavakkeiden mukaan. Jäljellä olevat 10 artikkelit analysointiin kvalitatiivisen sisällön analyysin avulla. Metodologisena lähestymistapana tässä analyysissa valittiin materiaali keskeinen sisällön analyysi. Tulokset osoittivat neljä yläkategoriaa ja 12 alakategoriaa. Neljä yläkategoriat ovat seuraavat: 1. Terveyden edistäminen työpaikalla, 2. Kannustava ja motivoiva johtajuus, 3. Terveyttä edistävä työympäristö, 4. Terveyttä edistävä työkulttuuri. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat että terveyttä edistävä johtajuus tarkoittaa prosessien aloittaminen työntekijöiden terveyden edistämiseksi. Terveyttä edistävä johtaja edistää myös terveyttä edistävä työympäristö- ja kulttuuri. Tämä on mahdollista kannustavalla ja motivoivalla johtajuustyylillä. Kirjallisuuskatsauksessa korostettiin johtajan oma terveys ja hänen suhtautuminen työntekijöihin ja heidän terveyden
edistämiseen. Terveyttä edistävä työympäristö tarkoitti kohtuulliset työolot, ammatillisen pätevyyden ja täydennyskoulutuksen edistäminen ja hyvä työjakoa ja työsuunnittelua. Hyvä työjakoa ja työsuunnittelua tarkoittaa, johtajana olevana läsnä, vastuun antaminen työntekijöille ja selkeät tavoitteet. Terveyttä edistävä työkulttuuri tarkoittaa taas arvopohjainen johtajuus tyyli, luoda hyvä työyhteishenki ja hyvä yhteistyö. Terveyttä edistävä johtaja katsottiin luoda arvopohjainen johtajuus normien ja arvojen avulla ja olemalla vastuulla eettisestä työilmapiiristä.
“johtajuus”, “terveys”, “terveysedistämisen johtaminen” ja “työpaikka”. Kirjallisuushausta sai 14 artikkelia kun mukaanottokriteerit ja työn tarkoitus olivat otettu huomioon. Sen jälkeen artikkeleiden laatua ja sopivuutta arviointiin, Forsberg ja Wengström (2013) kaavakkeiden mukaan. Jäljellä olevat 10 artikkelit analysointiin kvalitatiivisen sisällön analyysin avulla. Metodologisena lähestymistapana tässä analyysissa valittiin materiaali keskeinen sisällön analyysi. Tulokset osoittivat neljä yläkategoriaa ja 12 alakategoriaa. Neljä yläkategoriat ovat seuraavat: 1. Terveyden edistäminen työpaikalla, 2. Kannustava ja motivoiva johtajuus, 3. Terveyttä edistävä työympäristö, 4. Terveyttä edistävä työkulttuuri. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat että terveyttä edistävä johtajuus tarkoittaa prosessien aloittaminen työntekijöiden terveyden edistämiseksi. Terveyttä edistävä johtaja edistää myös terveyttä edistävä työympäristö- ja kulttuuri. Tämä on mahdollista kannustavalla ja motivoivalla johtajuustyylillä. Kirjallisuuskatsauksessa korostettiin johtajan oma terveys ja hänen suhtautuminen työntekijöihin ja heidän terveyden
edistämiseen. Terveyttä edistävä työympäristö tarkoitti kohtuulliset työolot, ammatillisen pätevyyden ja täydennyskoulutuksen edistäminen ja hyvä työjakoa ja työsuunnittelua. Hyvä työjakoa ja työsuunnittelua tarkoittaa, johtajana olevana läsnä, vastuun antaminen työntekijöille ja selkeät tavoitteet. Terveyttä edistävä työkulttuuri tarkoittaa taas arvopohjainen johtajuus tyyli, luoda hyvä työyhteishenki ja hyvä yhteistyö. Terveyttä edistävä johtaja katsottiin luoda arvopohjainen johtajuus normien ja arvojen avulla ja olemalla vastuulla eettisestä työilmapiiristä.