Virtsan irtosolunäytteen käsittelyn vaikutus solujen säilymiseen
Parkkisenniemi, Päivi (2016)
Parkkisenniemi, Päivi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211710
Tiivistelmä
Ennen näytteen analyysiä tapahtuva näytteen käsittely on merkittävä laatuun vaikuttava työvaihe. Mikäli näyte on huonosti säilynyt tai jopa tuhoutunut ennen sen tutkimista, näytteestä ei saada luotettavaa tietoa ja laboratoriossa tehdään turhaa työtä monessa vaiheessa.
Virtsan irtosolunäyte (U- Syto) tutkitaan, kun epäillään virtsateiden pahanlaatuista kasvainta löydösten tai oireiden perusteella. Se on asiakkaalle eräs helpoimmin annettavista laboratorionäytteistä, mutta näytteen käsittelyssä tulee olla huolellinen, että solujen muoto ja rakenne (morfologia) säilyisivät mahdollisimman hyvin tutkimuskelpoisina.
Lapin keskussairaalan (LKS) patologian laboratorio Rovaniemellä tutkii virtsan irtosolunäytteitä koko Lapin alueelta. Tämä opinnäytetyö tehtiin LKS: n patologian laboratoriolle virtsan irtosolunäytteen säilymiseen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi, koska toisinaan kaukaa tulevat virtsan irtosolunäytteet ovat olleet huonosti säilyneitä.
Tutkimustehtävinä oli ottaa selvää, onko uudempaa tietoa virtsan irtosolunäytteen teknisistä menetelmistä Suomesta tai muualta maailmasta sekä vertailla eräiden näytteen kiinnitys- eli fiksatiiviaineiden ja ajan vaikutusta solujen säilyvyyteen.
Tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuuskatsaus ja käytännön koesarja, jossa virtsan irtosolunäytteitä oli 13, lasimäärä yhteensä 106 kpl. Näytteistä tehtiin ns. sytosentrifugivalmisteet. Muuttujina toimivat eri fiksatiivit sekä näytteen säilytysajat 3 vrk ja 5 vrk. Eri soluryhmien (punasolut, liuskatumaiset leukosyytit, levyepiteeli- ja uroteelisolut) morfologinen säilyvyys arvioitiin valomikroskooppisesti.
Tutkimuksen perusteella ei löytynyt uudempia menetelmiä virtsan irtosolunäytteen valmistamiseksi. Parhaiten solujen morfologia säilyi sekä 3 vrk että 5 vrk:n säilytysajan B- ja E-fiksatiiveissa. Tulokset ovat jatkossa hyödynnettävissä näytteen laadun arvioinnissa ja apuna fiksatiivin valinnassa. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita olisivat virtsanäytteenotto ja kuljetus.
Virtsan irtosolunäyte (U- Syto) tutkitaan, kun epäillään virtsateiden pahanlaatuista kasvainta löydösten tai oireiden perusteella. Se on asiakkaalle eräs helpoimmin annettavista laboratorionäytteistä, mutta näytteen käsittelyssä tulee olla huolellinen, että solujen muoto ja rakenne (morfologia) säilyisivät mahdollisimman hyvin tutkimuskelpoisina.
Lapin keskussairaalan (LKS) patologian laboratorio Rovaniemellä tutkii virtsan irtosolunäytteitä koko Lapin alueelta. Tämä opinnäytetyö tehtiin LKS: n patologian laboratoriolle virtsan irtosolunäytteen säilymiseen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi, koska toisinaan kaukaa tulevat virtsan irtosolunäytteet ovat olleet huonosti säilyneitä.
Tutkimustehtävinä oli ottaa selvää, onko uudempaa tietoa virtsan irtosolunäytteen teknisistä menetelmistä Suomesta tai muualta maailmasta sekä vertailla eräiden näytteen kiinnitys- eli fiksatiiviaineiden ja ajan vaikutusta solujen säilyvyyteen.
Tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuuskatsaus ja käytännön koesarja, jossa virtsan irtosolunäytteitä oli 13, lasimäärä yhteensä 106 kpl. Näytteistä tehtiin ns. sytosentrifugivalmisteet. Muuttujina toimivat eri fiksatiivit sekä näytteen säilytysajat 3 vrk ja 5 vrk. Eri soluryhmien (punasolut, liuskatumaiset leukosyytit, levyepiteeli- ja uroteelisolut) morfologinen säilyvyys arvioitiin valomikroskooppisesti.
Tutkimuksen perusteella ei löytynyt uudempia menetelmiä virtsan irtosolunäytteen valmistamiseksi. Parhaiten solujen morfologia säilyi sekä 3 vrk että 5 vrk:n säilytysajan B- ja E-fiksatiiveissa. Tulokset ovat jatkossa hyödynnettävissä näytteen laadun arvioinnissa ja apuna fiksatiivin valinnassa. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita olisivat virtsanäytteenotto ja kuljetus.