Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin soveltaminen tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa : katsaus kirjallisuuteen
Lee, Yee; Luukka, Anette (2016)
Lee, Yee
Luukka, Anette
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111354
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, mitä hyötyjä pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin soveltamisesta on tyypin 2 diabeetikoiden (T2D) hoidossa. Opinnäytetyö toteutetaan katsauksena kirjallisuuteen. Tavoitteena on tuottaa tietoa Hakunilan terveysasemalle uuden toiminnan kehittämistä ja soveltamista varten. Opinnäytetyö on osa Hakunilan terveysaseman kehittämishanketta. Opinnäytetyössä terveyshyötymallia tarkastellaan tyypin 2 diabeetikoiden hoidon näkökulmasta perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on, mitä hyötyä terveyshyötymallin soveltamisesta on tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa. ¨
Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja aineisto koostui tutkimusartikkeleista (n = 4). Aineisto on analysoitu deduktiivisella sisällönanalyysillä. Aineisto opinnäytetyöhön etsittiin CINAHL-, Cochrane-, Medic-, MEDLINE- ja Google Scholar tietokannoista. Valitut artikkelit käsittelivät terveyshyötymalliin pohjautuvia interventioita T2D-potilaiden hoidossa. Terveyshyötymallin osa-alueet toimivat opinnäytetyön tulosten analyysissa yläkategorioina. Niiden alle muodostettiin aineiston pelkistysten lajittelusta saadut alakategoriat.
Palveluntuottaja-osa-alueella terveyshyötymallin soveltamisen hyötyjä olivat hoidon laadun ja kokonaishyvinvoinnin kokeminen paremmaksi. Omahoidon tuki -osa-alueella hyötyjä olivat potilaan osallistamisen paraneminen ja potilaiden tyytyväisyyden lisääntyminen omahoidon toteuttamiseen ja lisääntynyt luottamus lääkäriin. Palveluvalikoima-osa-alueella hyötyinä olivat palveluvalikoiman paraneminen ja lääkehoidon pysyminen pääosin muuttumattomana. Päätöksenteon tuki -osa-alueella hyötyinä olivat tavoitteiden asettamisen ja ongelmanratkaisun paraneminen. Hyötyinä kliiniset tietojärjestelmät -osaalueella olivat diabeteksen hoitoon liittyvien testien määrän lisääntyminen sekä potilaiden HbA1c-, verenpaine- ja kolesteroliarvojen ja potilasseurannan paraneminen.
Opinnäytetyön tulokset tukevat näyttöä terveyshyötymallin myönteisistä vaikutuksista tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa. Terveyshyötymallin käyttöönotto vaatii terveydenhuollon muutosta organisaatiotasolta lähtien. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä Suomen terveydenhuolto tulee läpikäymään suuria muutoksia, joilla pyritään varmistamaan terveydenhuollon toimivuus ja kustannustehokkuus.
Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja aineisto koostui tutkimusartikkeleista (n = 4). Aineisto on analysoitu deduktiivisella sisällönanalyysillä. Aineisto opinnäytetyöhön etsittiin CINAHL-, Cochrane-, Medic-, MEDLINE- ja Google Scholar tietokannoista. Valitut artikkelit käsittelivät terveyshyötymalliin pohjautuvia interventioita T2D-potilaiden hoidossa. Terveyshyötymallin osa-alueet toimivat opinnäytetyön tulosten analyysissa yläkategorioina. Niiden alle muodostettiin aineiston pelkistysten lajittelusta saadut alakategoriat.
Palveluntuottaja-osa-alueella terveyshyötymallin soveltamisen hyötyjä olivat hoidon laadun ja kokonaishyvinvoinnin kokeminen paremmaksi. Omahoidon tuki -osa-alueella hyötyjä olivat potilaan osallistamisen paraneminen ja potilaiden tyytyväisyyden lisääntyminen omahoidon toteuttamiseen ja lisääntynyt luottamus lääkäriin. Palveluvalikoima-osa-alueella hyötyinä olivat palveluvalikoiman paraneminen ja lääkehoidon pysyminen pääosin muuttumattomana. Päätöksenteon tuki -osa-alueella hyötyinä olivat tavoitteiden asettamisen ja ongelmanratkaisun paraneminen. Hyötyinä kliiniset tietojärjestelmät -osaalueella olivat diabeteksen hoitoon liittyvien testien määrän lisääntyminen sekä potilaiden HbA1c-, verenpaine- ja kolesteroliarvojen ja potilasseurannan paraneminen.
Opinnäytetyön tulokset tukevat näyttöä terveyshyötymallin myönteisistä vaikutuksista tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa. Terveyshyötymallin käyttöönotto vaatii terveydenhuollon muutosta organisaatiotasolta lähtien. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä Suomen terveydenhuolto tulee läpikäymään suuria muutoksia, joilla pyritään varmistamaan terveydenhuollon toimivuus ja kustannustehokkuus.