Työn imua ja yhteisöllistä oppimista : Hyvät käytänteet kulttuurialan avoimessa ammattikorkeakoulussa
Moilanen, Minna (2016)
Moilanen, Minna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211476
Tiivistelmä
Tutkimuksen tilasi Oulun ammattikorkeakoulu, joka halusi selvittää hyviä käytäntöjä kulttuurialan avoimessa ammattikorkeakoulutoiminnassa sekä keinoja levittää näitä käytäntöjä myös Oulun ammattikorkeakoulun muiden alojen käyttöön. Kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusstrategia oli tapaustutkimus ja metodologiana oli hermeneuttinen tutkimusote. Tutkijan tutkimusfilosofia oli konstruktivistinen. Tutkimusmateriaali kerättiin teemahaastattelemalla neljää kulttuurialan opettajaa ja neljää kulttuurialan avoimia ammattikorkeakouluopintoja Oulun ammattikorkeakoulussa suorittanutta opiskelijaa. Haastatteluissa sovellettiin Appreciative Inquiry –haastattelumenetelmää.
Alkuperäisen hypoteesin mukaan hyviä käytänteitä kulttuurialan avoimessa ammattikorkeakoulu-toiminnassa olivat LAB-toiminta, itseopiskeluaineistoon perustuvat virtuaaliopintojaksot, yhteistyösopimukset muiden oppilaitosten kanssa, polkuopinnot ja opintokokonaisuudet, markkinointi ja opiskelijoiden ohjaus. Tutkimuksessa osoittautui, että osin alkuperäisestä hypoteesista poiketen kulttuurialan hyviä tuloksia avoimessa ammattikorkeakoulutoiminnassa selittävätkin osallistujien kokemat intohimo ja työn imu, yhteisöllinen oppiminen, yksilöllinen ohjaus sekä joustavuus. Resurssien niukkenemisen koettiin uhkaavan edellä mainittuja hyviä käytäntöjä. Keinoina hyvien käytäntöjen levittämiseen muiden osastojen käyttöön nähtiin tiedottaminen ja tiedon jakaminen, yhteistyö yli osastorajojen sekä intohimoisen asenteen omaksuminen. Motivaatioteoriat ja yhteisöllisen oppimisen pedagoginen malli tukevat tutkimustulosta.
Avoin ammattikorkeakoulutoiminta on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta edellyttämää tutkinnon jälkeistä koulutusta, joka tukee työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. Avoimen ammattikorkeakoulun taloudellinen painoarvo ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on kasvussa. Avoin ammattikorkeakoulutoiminta on nähtävä kiinteänä osana korkeakoulun päivittäistä toimintaa, ja sille on myös annettava riittävästi resursseja toimia.
Alkuperäisen hypoteesin mukaan hyviä käytänteitä kulttuurialan avoimessa ammattikorkeakoulu-toiminnassa olivat LAB-toiminta, itseopiskeluaineistoon perustuvat virtuaaliopintojaksot, yhteistyösopimukset muiden oppilaitosten kanssa, polkuopinnot ja opintokokonaisuudet, markkinointi ja opiskelijoiden ohjaus. Tutkimuksessa osoittautui, että osin alkuperäisestä hypoteesista poiketen kulttuurialan hyviä tuloksia avoimessa ammattikorkeakoulutoiminnassa selittävätkin osallistujien kokemat intohimo ja työn imu, yhteisöllinen oppiminen, yksilöllinen ohjaus sekä joustavuus. Resurssien niukkenemisen koettiin uhkaavan edellä mainittuja hyviä käytäntöjä. Keinoina hyvien käytäntöjen levittämiseen muiden osastojen käyttöön nähtiin tiedottaminen ja tiedon jakaminen, yhteistyö yli osastorajojen sekä intohimoisen asenteen omaksuminen. Motivaatioteoriat ja yhteisöllisen oppimisen pedagoginen malli tukevat tutkimustulosta.
Avoin ammattikorkeakoulutoiminta on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta edellyttämää tutkinnon jälkeistä koulutusta, joka tukee työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. Avoimen ammattikorkeakoulun taloudellinen painoarvo ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on kasvussa. Avoin ammattikorkeakoulutoiminta on nähtävä kiinteänä osana korkeakoulun päivittäistä toimintaa, ja sille on myös annettava riittävästi resursseja toimia.