Valokuvaajien käyttämät markkinointikanavat : Ja kuinka ne kohtaavat potentiaalisten asiakkaiden tarpeet?
Valkama, Sarianna (2016)
Valkama, Sarianna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610155
Tiivistelmä
Tein työn itseäni ja muita valokuvaajia varten, selvittääkseni mitä markkinointikanavia on hyödyllisintä käyttää asiakkaiden tavoittamisen kannalta. Selvitin, mistä ja minkälaista tietoa sekä muuta materiaalia asiakkaat toivovat löytävänsä etsiessään valokuvaajan palveluita.
Tietoperustaa varten käytin lähteinä sosiaalista mediaa ja valokuvaajien markkinointikanavia käsittelevää kirjallisuutta. Koska valokuvaajien näkökulmasta kirjoitettua aineistoa oli haastavaa löytää, käytin pääasiassa tekemiäni haastatteluja tutkimukseni aineistona. Käytin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska koin saavani sen avulla yksityiskohtaisempia vastauksia asiakkaiden ja valokuvaajien toiminnan syistä.
Asiakkaat luottavat pääasiassa valokuvaajien kotisivujen tarjoamaan informaatioon ja työnäytteisiin kuvaajaa valitessaan. Oulun alueella näyttää siltä, että ensimmäisenä asiakkaat etsivät valokuvaajaa omista verkostoistaan. Jos tuttua valokuvaajaa ei vielä ole tiedossa, seuraavaksi käännytään useimmiten Googlen puoleen. Asiakkaiden mielestä sosiaalinen media yksinään ei ole täydellinen markkinointikanava valokuvaajille, mutta se antaa lisäarvoa kuvaajan imagolle ja tukee kotisivuja.
Pitkään alalla olleilla valokuvaajilla ei välttämättä ole aikaa tai taitoa käyttää sosiaalista mediaa markkinointiin. Kaikilla ei omasta mielestään edes ole tarvetta siihen ja heillä on muita keinoja mainostaa itseään, kuten esimerkiksi tapaaminen asiakkaiden kanssa kasvotusten.
Tutkimukseni voisi olla hyödyllinen valokuvaajille, jotka eivät vielä käytä sosiaalisista mediaa markkinointiin, sillä he voisivat oppia asiakkaiden vastauksista jotain uusista markkinointikanavista. Jos tutkimusta laajennettaisiin, voisi se olla hyödyllinen valokuvaajien koulutuksessa. Laajemmasta tutkimuksesta voitaisiin saada vielä luotettavampia ja hyödyllisempiä vastauksia.
Tietoperustaa varten käytin lähteinä sosiaalista mediaa ja valokuvaajien markkinointikanavia käsittelevää kirjallisuutta. Koska valokuvaajien näkökulmasta kirjoitettua aineistoa oli haastavaa löytää, käytin pääasiassa tekemiäni haastatteluja tutkimukseni aineistona. Käytin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska koin saavani sen avulla yksityiskohtaisempia vastauksia asiakkaiden ja valokuvaajien toiminnan syistä.
Asiakkaat luottavat pääasiassa valokuvaajien kotisivujen tarjoamaan informaatioon ja työnäytteisiin kuvaajaa valitessaan. Oulun alueella näyttää siltä, että ensimmäisenä asiakkaat etsivät valokuvaajaa omista verkostoistaan. Jos tuttua valokuvaajaa ei vielä ole tiedossa, seuraavaksi käännytään useimmiten Googlen puoleen. Asiakkaiden mielestä sosiaalinen media yksinään ei ole täydellinen markkinointikanava valokuvaajille, mutta se antaa lisäarvoa kuvaajan imagolle ja tukee kotisivuja.
Pitkään alalla olleilla valokuvaajilla ei välttämättä ole aikaa tai taitoa käyttää sosiaalista mediaa markkinointiin. Kaikilla ei omasta mielestään edes ole tarvetta siihen ja heillä on muita keinoja mainostaa itseään, kuten esimerkiksi tapaaminen asiakkaiden kanssa kasvotusten.
Tutkimukseni voisi olla hyödyllinen valokuvaajille, jotka eivät vielä käytä sosiaalisista mediaa markkinointiin, sillä he voisivat oppia asiakkaiden vastauksista jotain uusista markkinointikanavista. Jos tutkimusta laajennettaisiin, voisi se olla hyödyllinen valokuvaajien koulutuksessa. Laajemmasta tutkimuksesta voitaisiin saada vielä luotettavampia ja hyödyllisempiä vastauksia.