Selkäkivun hoito työterveyshuollossa, vastaanottotoiminnan kehittäminen
Peltomaa, Anni (2016)
Peltomaa, Anni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259630
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on työelämän kehittämistehtävä, joka toteutettiin KTO- Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän työterveyshuollon henkilöstön kanssa yhteistyössä. Työni tarkoituksena on kehittää kuntayhtymän työterveyshuollon vastaanottotoimintaa selkäkivun hoidossa, jonka avulla voitaisiin vaikuttaa selkäsairauksista johtuviin sairauspoissaoloihin.
Työterveyshuollon keskeisenä toimintana ovat terveystarkastukset sekä ennalta ehkäisevä ohjaus ja neuvonta. Laadukkaan työterveyshuolto toiminnan edellytyksenä on eettisyys, tasapuolisuus ja tarpeiden arviointiin perustuvat palvelut. Prosessien kuvaamisen avulla voidaan työterveysyksikön toimintaa selkiyttää ja tuottaa hyvien työterveyshuoltokäytäntöjen mukaisesti laadukasta, mitattavissa olevaa ja kehitettävää toimintaa. Tulevaisuudessa työterveyshuoltopalvelua tarjoavien yksiköiden tulisi keskittyä enemmän työkykyä tukevaan toimintaan ja toimia asiantuntijana työn sovittamisessa yksilön työkykyyn.
Tutkijat eivät ole pystyneet näyttämään toteen selkäkivun yhteyttä riskitekijöihin, vaikka altistavista tekijöistä näyttöä onkin. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet koskettavat melkein jokaista työikäistä heidän työuransa aikana. Vuosittain selkäperäisistä sairauspoissaoloista kertyy tuki- ja liikuntaelintensairauksista eniten kustannuksia. Terapeuttisen harjoittelun hyödyistä ei ole saatu suoraa näyttöä, mutta moniammatillisen hoidon on osoitettu vähentävän selkäkivun uusiutumista ja nopeuttavan työhön paluuta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui toimintatutkimus, joka tässä opinnäytetyössä on oman työn kehittämistä. Toimintatutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja käytännön ongelmiin, eikä välttämättä pyritä yleistämään, jonka vuoksi se on paljon käytetty työelämän kehittämisen muoto.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi työryhmän kanssa yhteistyössä tehty selkäkivunhoitoketju työterveyshuollossa, joka siirrettiin suoraan KTO: työterveyshuollon laatujärjestelmään. Hoitoketjun taustana oli aiemmin luotu selkäkivun hoidon prosessikuvaus, jonka pohjalta työyhteisö kehitti käytännön tarpeisiin vastaavan hoidon kuvauksen.
Työterveyshuollon keskeisenä toimintana ovat terveystarkastukset sekä ennalta ehkäisevä ohjaus ja neuvonta. Laadukkaan työterveyshuolto toiminnan edellytyksenä on eettisyys, tasapuolisuus ja tarpeiden arviointiin perustuvat palvelut. Prosessien kuvaamisen avulla voidaan työterveysyksikön toimintaa selkiyttää ja tuottaa hyvien työterveyshuoltokäytäntöjen mukaisesti laadukasta, mitattavissa olevaa ja kehitettävää toimintaa. Tulevaisuudessa työterveyshuoltopalvelua tarjoavien yksiköiden tulisi keskittyä enemmän työkykyä tukevaan toimintaan ja toimia asiantuntijana työn sovittamisessa yksilön työkykyyn.
Tutkijat eivät ole pystyneet näyttämään toteen selkäkivun yhteyttä riskitekijöihin, vaikka altistavista tekijöistä näyttöä onkin. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet koskettavat melkein jokaista työikäistä heidän työuransa aikana. Vuosittain selkäperäisistä sairauspoissaoloista kertyy tuki- ja liikuntaelintensairauksista eniten kustannuksia. Terapeuttisen harjoittelun hyödyistä ei ole saatu suoraa näyttöä, mutta moniammatillisen hoidon on osoitettu vähentävän selkäkivun uusiutumista ja nopeuttavan työhön paluuta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui toimintatutkimus, joka tässä opinnäytetyössä on oman työn kehittämistä. Toimintatutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja käytännön ongelmiin, eikä välttämättä pyritä yleistämään, jonka vuoksi se on paljon käytetty työelämän kehittämisen muoto.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi työryhmän kanssa yhteistyössä tehty selkäkivunhoitoketju työterveyshuollossa, joka siirrettiin suoraan KTO: työterveyshuollon laatujärjestelmään. Hoitoketjun taustana oli aiemmin luotu selkäkivun hoidon prosessikuvaus, jonka pohjalta työyhteisö kehitti käytännön tarpeisiin vastaavan hoidon kuvauksen.