Terveydenhuollon sähköinen asiointi ja sähköisten palvelujen kehittäminen-Kivistön suuralueella
Ristolainen, Virve (2016)
Ristolainen, Virve
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127351
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitetaan terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen käyttöä Kivistön suuralueella sekä mitä sähköisiä asiointipalveluja ja sivustoja ihmiset pääsääntöisesti käyttävät tiedon haussa ja omahoidon tukena. Opinnäytetyön tuloksista saadaan tietoa väestön tämänhetkisistä tarpeista ja toiveista sähköisessä asioinnissa sekä tulevaisuuden kehittämisehdotuksia terveydenhuollon sähköisen asioinnin kehittämiseksi.
Opinnäytetyö toteutetaan Laurean ja Vantaan kaupungin yhteistyöhankkeena ja opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään sähköisen asioinnin kehittämisessä Vantaalla sekä Apotti-hankkeessa. Julkisessa terveydenhuollossa on aiemmin käytetty sähköistä asiointia vähän ja teknologian kehittyessä on paine terveydenhuollon palveluiden osittaisesta sähköistämisestä kasvanut. Sähköisen asioinnin uskotaan tuovan säästöjä pidemmällä tähtäimellä ja van-taan kaupunki haluaakin kehittää sähköistä asiointia palvelemaan paremmin sekä yksilöä että koko väestöä. Kun kehitetään sähköisiä palveluita koko väestölle, on hyvä ottaa huo-mioon palveluiden käyttäjien näkemykset ja kokemukset palveluiden käytöstä. Sähköisen asioinnin kehittämisen pohjaksi haluttiin saada tietoa ja kehittämisehdotuksia väestön näkökulmasta. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää onko Kivistön suuralueen väestöllä valmiuksia sähköiseen asiointiin ja käytetäänkö sähköisiä terveyspalveluja. Haluttiin myös selvittää vastaavatko palvelut tarpeita ja kuinka ne toimivat. Opinnäytetyössä oltiin myös kiinnostuneita ihmisten käyttämistä verkkosivuista tiedonhaussa ja haluttiin saada konkreettisia kehittämisehdotuksia sähköisen asioinnin parantamiseksi.
Väestö ikääntyy, toimintaympäristö muuttuu ja palvelutarpeiden ja rahoituksen välillä on ristiriitaa. Paine sähköisten palveluiden kehittämiseksi, vastaamaan väestön tarpeita on suuri. Sähköisen asioinnin kehittämisellä pyritään palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Keskeisinä tavoitteina on palveluiden tasavertainen saatavuus.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tiedonkeruussa käytettiin strukturoitua kysymyslomaketta. Kyselylomakkeet lähetettiin satunnaisotoksena 500 henkilölle ja analy-soitavia vastauksia saatiin 113 kpl. Aineisto analysoitiin webropol ohjelmalla ja apuna käy-tettiin SPSS ohjelmaa sekä Excel taulukointia. Kysymyslomakkeen avoin kysymys analysoitiin sisällönanalyysillä.
Sähköistä asiointia pidetään väestön keskuudessa tärkeänä ja sen odotetaan helpottavan asiointia terveydenhuollossa tulevaisuudessa. Terveydenhuollon sähköiset palvelut koetaan vielä vaikeasti löydettävinä ja toivotaan selkeämpää kokonaisuutta sähköiseen asiointiin. Sähköisiin asiointipalveluihin toivotaan henkilökohtaista opastusta ja kirjallisia ohjeita. Omakanta palvelun käyttöä tulisi myös laajentaa ja kannustaa ihmisiä käyttämään palvelua. Henkilökohtaista palvelua ei tule myöskään unohtaa tulevaisuuden terveydenhuollossa ja sähköisten palveluiden kehittämistyöhön olisi hyvä ottaa myös väestön edustajia mukaan.
Opinnäytetyö toteutetaan Laurean ja Vantaan kaupungin yhteistyöhankkeena ja opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään sähköisen asioinnin kehittämisessä Vantaalla sekä Apotti-hankkeessa. Julkisessa terveydenhuollossa on aiemmin käytetty sähköistä asiointia vähän ja teknologian kehittyessä on paine terveydenhuollon palveluiden osittaisesta sähköistämisestä kasvanut. Sähköisen asioinnin uskotaan tuovan säästöjä pidemmällä tähtäimellä ja van-taan kaupunki haluaakin kehittää sähköistä asiointia palvelemaan paremmin sekä yksilöä että koko väestöä. Kun kehitetään sähköisiä palveluita koko väestölle, on hyvä ottaa huo-mioon palveluiden käyttäjien näkemykset ja kokemukset palveluiden käytöstä. Sähköisen asioinnin kehittämisen pohjaksi haluttiin saada tietoa ja kehittämisehdotuksia väestön näkökulmasta. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää onko Kivistön suuralueen väestöllä valmiuksia sähköiseen asiointiin ja käytetäänkö sähköisiä terveyspalveluja. Haluttiin myös selvittää vastaavatko palvelut tarpeita ja kuinka ne toimivat. Opinnäytetyössä oltiin myös kiinnostuneita ihmisten käyttämistä verkkosivuista tiedonhaussa ja haluttiin saada konkreettisia kehittämisehdotuksia sähköisen asioinnin parantamiseksi.
Väestö ikääntyy, toimintaympäristö muuttuu ja palvelutarpeiden ja rahoituksen välillä on ristiriitaa. Paine sähköisten palveluiden kehittämiseksi, vastaamaan väestön tarpeita on suuri. Sähköisen asioinnin kehittämisellä pyritään palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Keskeisinä tavoitteina on palveluiden tasavertainen saatavuus.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tiedonkeruussa käytettiin strukturoitua kysymyslomaketta. Kyselylomakkeet lähetettiin satunnaisotoksena 500 henkilölle ja analy-soitavia vastauksia saatiin 113 kpl. Aineisto analysoitiin webropol ohjelmalla ja apuna käy-tettiin SPSS ohjelmaa sekä Excel taulukointia. Kysymyslomakkeen avoin kysymys analysoitiin sisällönanalyysillä.
Sähköistä asiointia pidetään väestön keskuudessa tärkeänä ja sen odotetaan helpottavan asiointia terveydenhuollossa tulevaisuudessa. Terveydenhuollon sähköiset palvelut koetaan vielä vaikeasti löydettävinä ja toivotaan selkeämpää kokonaisuutta sähköiseen asiointiin. Sähköisiin asiointipalveluihin toivotaan henkilökohtaista opastusta ja kirjallisia ohjeita. Omakanta palvelun käyttöä tulisi myös laajentaa ja kannustaa ihmisiä käyttämään palvelua. Henkilökohtaista palvelua ei tule myöskään unohtaa tulevaisuuden terveydenhuollossa ja sähköisten palveluiden kehittämistyöhön olisi hyvä ottaa myös väestön edustajia mukaan.