Itsemääräämisoikeuden tukeminen palvelukodissa
Kangasniemi, Outi (2016)
Kangasniemi, Outi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239172
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän aiheena oli itsemääräämisoikeuden tukeminen palvelukodin arjessa. Lähtökohtana oli, vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, jotka tukevat kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Kehittämistehtävä toteutettiin hyödyntäen kehittävän työntutkimuksen menetelmää ja ekspansiivisen oppimisen ajatusta. Kehittämistehtävän aikana toteutettiin kaksi kyselyä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta arjen tasolla. Kyselyssä hyödynnettiin VIA projektin laatimaa kysymyspatteristoa arjen itsemääräämisoikeuden osalta. VIA projektin laatimat itsemääräämisoikeus kriteerit toimivat kehittävän työntutkimuksen hengessä järjestettyjen kahden muutoslaboratorion tavoitetilana ja ristiriitojen esiintuojana. Kehittämistehtävän alussa laaditun kyselyn toteuttaminen kehittämistehtävän päätteeksi mittasi kehittämistehtävän vaikuttavuutta.
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli vahvistaa työntekijöiden ajattelua itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi arjen tasolla ja laatia tarkastuslista itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Muutoslaboratorio työskentelyn aikana ekspansiivinen oppiminen saatiin käynnistettyä ja kehitettiin tarkastuslista työkaluista, jotka ovat käytössä itsemääräämisoikeuden tukemiseen.
Tärkeäksi huomioksi nousi ajatus siitä, että työntekijöillä on jo käytössään paljon itsemääräämisoikeutta tukevia työkaluja, mutta niitä ei aina osata arjessa hyödyntää. Lisäksi niiden käyttöä on mahdollista monipuolistaa ja käyttää innovatiivisemmin. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen suurimmiksi esteiksi tässä kehittämistehtävässä nousivat henkilökunnan ajattelumallit, jotka osaltaan vielä pohjaavat aiemmin vallalla olleeseen kuntoutusparadigman mukaiseen ajatteluun. Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuden korostaminen lähtee kuitenkin täyden kansalaisuuden mallista ja tukiparadigman mukaisesta ajattelusta, jolloin arvot ja työntekemisen periaatteet ovat osin erilaiset, kuin kuntoutusmallin mukaisessa ajattelussa. Ajattelumallien lisäksi itsemääräämisoikeuden toteutumista estivät myös henkilökunnan pelot vallan siirtämisen vaikutuksista ja kommunikaation vaikeudet.
Kehittämistehtävä toteutettiin hyödyntäen kehittävän työntutkimuksen menetelmää ja ekspansiivisen oppimisen ajatusta. Kehittämistehtävän aikana toteutettiin kaksi kyselyä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta arjen tasolla. Kyselyssä hyödynnettiin VIA projektin laatimaa kysymyspatteristoa arjen itsemääräämisoikeuden osalta. VIA projektin laatimat itsemääräämisoikeus kriteerit toimivat kehittävän työntutkimuksen hengessä järjestettyjen kahden muutoslaboratorion tavoitetilana ja ristiriitojen esiintuojana. Kehittämistehtävän alussa laaditun kyselyn toteuttaminen kehittämistehtävän päätteeksi mittasi kehittämistehtävän vaikuttavuutta.
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli vahvistaa työntekijöiden ajattelua itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi arjen tasolla ja laatia tarkastuslista itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Muutoslaboratorio työskentelyn aikana ekspansiivinen oppiminen saatiin käynnistettyä ja kehitettiin tarkastuslista työkaluista, jotka ovat käytössä itsemääräämisoikeuden tukemiseen.
Tärkeäksi huomioksi nousi ajatus siitä, että työntekijöillä on jo käytössään paljon itsemääräämisoikeutta tukevia työkaluja, mutta niitä ei aina osata arjessa hyödyntää. Lisäksi niiden käyttöä on mahdollista monipuolistaa ja käyttää innovatiivisemmin. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen suurimmiksi esteiksi tässä kehittämistehtävässä nousivat henkilökunnan ajattelumallit, jotka osaltaan vielä pohjaavat aiemmin vallalla olleeseen kuntoutusparadigman mukaiseen ajatteluun. Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuden korostaminen lähtee kuitenkin täyden kansalaisuuden mallista ja tukiparadigman mukaisesta ajattelusta, jolloin arvot ja työntekemisen periaatteet ovat osin erilaiset, kuin kuntoutusmallin mukaisessa ajattelussa. Ajattelumallien lisäksi itsemääräämisoikeuden toteutumista estivät myös henkilökunnan pelot vallan siirtämisen vaikutuksista ja kommunikaation vaikeudet.