Tradenomin taloushallinnon osaamistarpeet suurten organisaatioiden näkökulmasta
Kaltiainen, Iisa (2016)
Kaltiainen, Iisa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198655
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suurten organisaatioiden näkökulmaa tradenomien taloushallinto-osaamisesta ja osaamistarpeista. Tutkimuksen tärkeimpinä tavoitteina oli selvittää tradenomien taloushallinto-osaamisen vahvuuksia ja kehittämisen kohteita, mitä taloushallinto-osaamista organisaatiot pitävät tärkeänä, sekä millaisia näkemyksiä organisaatioilla on tulevaisuuden osaamistarpeista ja koulutuksen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohteena olivat suuret, yli 250 henkilöä työllistävät organisaatiot. Organisaatioiden talouspäättäjien yhteystiedot hankittiin Bisnode Selectorin kautta. Kyselylomake tehtiin Webropol-työkalulla ja toimitettiin sähköpostin liitteenä 845 talouspäättäjälle. Kyselyyn vastasi 82 talouspäättäjää, ja vastausprosentti oli noin 10 prosenttia. Analyysit tehtiin Webropolilla, Excelillä ja SPSS:llä. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset analysoitiin aineistoa kuvailevien menetelmien avulla.
Tutkimustulosten mukaan tradenomien vahvuutena taloushallinnon työntekijöinä pidetään erityisesti taloushallinnon perusteiden ja kirjanpidon hallitsemista, käytännönläheistä työotetta, atk-taitoja, valmiuksia kehittyä ja etsiä tietoa sekä hyvää kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Keskeisimpinä kehittämisen kohteina pidettiin laskentatoimen eri osa-alueiden syvällisempää osaamista ja ymmärtämistä, kokonaisuuksien hahmottamista, taloushallinnon käytännön osaamista, julkisen sektorin taloushallinnon osaamista ja verotusosaamista.
Tutkimuksen mukaan tradenomit tarvitsevat taloushallinnon työtehtävissä osaamista etenkin seuraavista osa-alueista: kirjanpito, arvonlisäverotus, tilinpäätöksen laatiminen, sisäisen laskentatoimen laskentamenetelmät, taloustiedon analysoiminen, päivittäisen rahoituksen hoito, taloustiedon raportointi ja taloushallinnon tietojärjestelmät. Lisäksi taloushallinnon työntekijälle on hyötyä huolellisesta, vastuullisesta, oma-aloitteisesta ja innostuneesta työskentelytavasta, oppimis-, stressinsieto- ongelmanratkaisu- ja suurien kokonaisuuksien hahmotuskyvystä, kommunikointi-, tiimityöskentely- ja neuvontataidosta sekä tietotekniikan osaamisesta.
Vastaajista 63 % uskoi osaamistarpeen muuttuvan viiden vuoden aikana. Sähköisen taloushallinnon ja automatisoinnin uskottiin korostavan tulevaisuudessa asiantuntijaroolia ja analysointitaitojen ja suurien kokonaisuuksien hahmottamisen tarvetta ja vähentävän tarvetta rutiinitehtäville. Talouspäättäjät toivoivat erityisesti, että opetus koulussa olisi käytännönläheistä ja antaisi perusvalmiuden taloushallinnon tehtäviin. Lisäksi toivottiin, että tradenomit oppisivat koulussa enemmän julkisen sektorin taloushallintoa, analysointi- ja kehittämistaitoja, kokonaisuuden hahmottamiskykyä ja kieliä ja että opinnot sisältäisivät enemmän työssäoppimista.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohteena olivat suuret, yli 250 henkilöä työllistävät organisaatiot. Organisaatioiden talouspäättäjien yhteystiedot hankittiin Bisnode Selectorin kautta. Kyselylomake tehtiin Webropol-työkalulla ja toimitettiin sähköpostin liitteenä 845 talouspäättäjälle. Kyselyyn vastasi 82 talouspäättäjää, ja vastausprosentti oli noin 10 prosenttia. Analyysit tehtiin Webropolilla, Excelillä ja SPSS:llä. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset analysoitiin aineistoa kuvailevien menetelmien avulla.
Tutkimustulosten mukaan tradenomien vahvuutena taloushallinnon työntekijöinä pidetään erityisesti taloushallinnon perusteiden ja kirjanpidon hallitsemista, käytännönläheistä työotetta, atk-taitoja, valmiuksia kehittyä ja etsiä tietoa sekä hyvää kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Keskeisimpinä kehittämisen kohteina pidettiin laskentatoimen eri osa-alueiden syvällisempää osaamista ja ymmärtämistä, kokonaisuuksien hahmottamista, taloushallinnon käytännön osaamista, julkisen sektorin taloushallinnon osaamista ja verotusosaamista.
Tutkimuksen mukaan tradenomit tarvitsevat taloushallinnon työtehtävissä osaamista etenkin seuraavista osa-alueista: kirjanpito, arvonlisäverotus, tilinpäätöksen laatiminen, sisäisen laskentatoimen laskentamenetelmät, taloustiedon analysoiminen, päivittäisen rahoituksen hoito, taloustiedon raportointi ja taloushallinnon tietojärjestelmät. Lisäksi taloushallinnon työntekijälle on hyötyä huolellisesta, vastuullisesta, oma-aloitteisesta ja innostuneesta työskentelytavasta, oppimis-, stressinsieto- ongelmanratkaisu- ja suurien kokonaisuuksien hahmotuskyvystä, kommunikointi-, tiimityöskentely- ja neuvontataidosta sekä tietotekniikan osaamisesta.
Vastaajista 63 % uskoi osaamistarpeen muuttuvan viiden vuoden aikana. Sähköisen taloushallinnon ja automatisoinnin uskottiin korostavan tulevaisuudessa asiantuntijaroolia ja analysointitaitojen ja suurien kokonaisuuksien hahmottamisen tarvetta ja vähentävän tarvetta rutiinitehtäville. Talouspäättäjät toivoivat erityisesti, että opetus koulussa olisi käytännönläheistä ja antaisi perusvalmiuden taloushallinnon tehtäviin. Lisäksi toivottiin, että tradenomit oppisivat koulussa enemmän julkisen sektorin taloushallintoa, analysointi- ja kehittämistaitoja, kokonaisuuden hahmottamiskykyä ja kieliä ja että opinnot sisältäisivät enemmän työssäoppimista.