”LISÄKOULUTUSTAHAN SE SITTEN VAATII” : Viittomakielen tulkkien työllistyminen muihin kuin tulkkaus- ja käännöstehtäviin
Rahijärvi, Essi (2016)
Rahijärvi, Essi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035935
Tiivistelmä
Rahijärvi, Essi. ”Lisäkoulutustahan se sitten vaatii” – Viittomakielen tulkkien työllistyminen muihin kuin tulkkaus- ja käännöstehtäviin. Kevät 2016, 58 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko viittomakielentulkin tutkinnolla mahdollista työllistyä muihin kuin tulkkaus- ja käännöstehtäviin. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka hyödylliseksi tutkinto koetaan työnhaussa yleisesti.
Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kahdella eri kyselyllä. Ensimmäinen, suppeampi kysely lähetettiin sähköpostilla tulkkauspalveluyritysten esimiehille. Toinen kysely oli laajempi Webropol-kysely, ja se kohdistettiin viittomakielen tulkeille. Ensimmäiseen kyselyyn vastauksia saatiin viisi ja toiseen 87. Aineisto analysoitiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen aineistonanalyysi-metodeja soveltaen.
Tuloksista selvisi, että viittomakielen tulkin on mahdollista työllistyä myös muihin kuin tulkin tehtäviin, mutta se on haastavaa. Pelkällä viittomakielentulkin tutkinnolla katsottiin voivan työllistyä ensisijaisesti tulkkien välitystyöhön. Tutkinnon koettiin tarjoavan taitoja, joita voi hyödyntää muissa työtehtävissä. Muita tehtäviä olivat esimerkiksi viittomakommunikaation opettaminen tai henkilökohtaisen avustajan tehtävät. Lisäkoulutuksella ja työkokemuksella koettiin olevan suuri merkitys työllistymisen ja työelämään sijoittumisen kannalta
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko viittomakielentulkin tutkinnolla mahdollista työllistyä muihin kuin tulkkaus- ja käännöstehtäviin. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka hyödylliseksi tutkinto koetaan työnhaussa yleisesti.
Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kahdella eri kyselyllä. Ensimmäinen, suppeampi kysely lähetettiin sähköpostilla tulkkauspalveluyritysten esimiehille. Toinen kysely oli laajempi Webropol-kysely, ja se kohdistettiin viittomakielen tulkeille. Ensimmäiseen kyselyyn vastauksia saatiin viisi ja toiseen 87. Aineisto analysoitiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen aineistonanalyysi-metodeja soveltaen.
Tuloksista selvisi, että viittomakielen tulkin on mahdollista työllistyä myös muihin kuin tulkin tehtäviin, mutta se on haastavaa. Pelkällä viittomakielentulkin tutkinnolla katsottiin voivan työllistyä ensisijaisesti tulkkien välitystyöhön. Tutkinnon koettiin tarjoavan taitoja, joita voi hyödyntää muissa työtehtävissä. Muita tehtäviä olivat esimerkiksi viittomakommunikaation opettaminen tai henkilökohtaisen avustajan tehtävät. Lisäkoulutuksella ja työkokemuksella koettiin olevan suuri merkitys työllistymisen ja työelämään sijoittumisen kannalta