Turvapaikanhakijoiden kasvavan määrän tuomat haasteet majoittamisen näkökulmasta Oulun alueella
Jämsä, Tea (2016)
Jämsä, Tea
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117285
Tiivistelmä
Suomeen on tullut vuosittain keskimäärin 3 500 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2015 hakijamäärä kymmenkertaistui. Hakijamäärän huomattava nousu toi painetta turvapaikanhakijoiden majoittamiseen, ja vastaanottokeskukset täyttyivät nopeasti
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia turvapaikanhakijoiden majoittamista sekä siihen liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten turvapaikanhakijoiden majoittamisen kanssa työskentelevät tahot ovat sopeutuneet muutokseen. Opinnäytetyö on lainopillinen, laadullinen tutkimus, jota täydennettiin kahdella teemahaastattelulla. Keskeisimmät lähteet työssä ovat lait, hallituksen esitykset sekä viranomaisten ja kolmannen sektorin internetsivut. Teoriaperustan kirjoittaminen oli haastavaa, koska aiheesta ei ollut ajankohtaista kirjallisuutta saatavilla.
Turvapaikanhakija voi majoittua vastaanottokeskukseen tai hätämajoitusyksikköön, hankkia oman asunnon ja maksaa asumiskustannukset itse tai jos mahdollista, hän voi asua kotimajoittajan luona. Asuessaan muualla kuin vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijan tulee maksaa omat asumiskustannuksensa.
Syksyn 2015 hakijamäärän kasvu toi ongelmia vastaanottokeskuksille kiireen ja tilojen puutteen vuoksi. Hakijamäärät nousivat niin nopeasti, ettei uusia vastaanottokeskuksia tai hätämajoitusyksiköitä ehditty perustamaan. Vastaanottokeskusten henkilökunta ei myöskään ehtinyt rekisteröimään uusia turvapaikanhakijoita asiakkaikseen, mikä johti vastaanottorahan maksamisen viiväs- tymiseen. Uusien vastaanottokeskuksien ja hätämajoitusyksikköjen perustamista hidasti sopivien tilojen puute. Haastetta toi myös henkilökunnan pikainen rekrytointi vastaanottokeskuksiin tai hätämajoitusyksiköihin, jotka sijaitsivat Oulun ulkopuolella. Kauempana oleviin yksiköihin ei aina ollut riittävästi työnhakijoita. Syksyn 2015 tapahtumien jälkeen Suomessa ollaan valmiimpia suurempiin hakijamääriin. Hakijamäärän nousun seurauksena Suomessa on ryhdytty myös uudistamaan turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja, kuten toimintojen siirtämistä virastojen välillä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia turvapaikanhakijoiden majoittamista sekä siihen liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten turvapaikanhakijoiden majoittamisen kanssa työskentelevät tahot ovat sopeutuneet muutokseen. Opinnäytetyö on lainopillinen, laadullinen tutkimus, jota täydennettiin kahdella teemahaastattelulla. Keskeisimmät lähteet työssä ovat lait, hallituksen esitykset sekä viranomaisten ja kolmannen sektorin internetsivut. Teoriaperustan kirjoittaminen oli haastavaa, koska aiheesta ei ollut ajankohtaista kirjallisuutta saatavilla.
Turvapaikanhakija voi majoittua vastaanottokeskukseen tai hätämajoitusyksikköön, hankkia oman asunnon ja maksaa asumiskustannukset itse tai jos mahdollista, hän voi asua kotimajoittajan luona. Asuessaan muualla kuin vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijan tulee maksaa omat asumiskustannuksensa.
Syksyn 2015 hakijamäärän kasvu toi ongelmia vastaanottokeskuksille kiireen ja tilojen puutteen vuoksi. Hakijamäärät nousivat niin nopeasti, ettei uusia vastaanottokeskuksia tai hätämajoitusyksiköitä ehditty perustamaan. Vastaanottokeskusten henkilökunta ei myöskään ehtinyt rekisteröimään uusia turvapaikanhakijoita asiakkaikseen, mikä johti vastaanottorahan maksamisen viiväs- tymiseen. Uusien vastaanottokeskuksien ja hätämajoitusyksikköjen perustamista hidasti sopivien tilojen puute. Haastetta toi myös henkilökunnan pikainen rekrytointi vastaanottokeskuksiin tai hätämajoitusyksiköihin, jotka sijaitsivat Oulun ulkopuolella. Kauempana oleviin yksiköihin ei aina ollut riittävästi työnhakijoita. Syksyn 2015 tapahtumien jälkeen Suomessa ollaan valmiimpia suurempiin hakijamääriin. Hakijamäärän nousun seurauksena Suomessa on ryhdytty myös uudistamaan turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja, kuten toimintojen siirtämistä virastojen välillä.