Companies’ Attitudes to the Money Laundering Act (503/2008) in Finland
Merimaa-Piirainen, Maarit (2016)
Merimaa-Piirainen, Maarit
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117138
Tiivistelmä
Yritykset jotka toimivat joko kotimaan tai ulkomaan markkinoilla voivat joutua rahanpesurikosten kohteeksi. Euroopan unionin komission neljännen direktiiviehdotuksen tarkoitus, oli alentaa yritysten toimintavelvollisuus käteiskaupassa käytävien summien osalta 15.000 eurosta 7.500 euroon. Direktiiviuudistus koskee aiempaa useampaa yritystä. Erityisesti muiden kuin rahoitusalan sektorilta ei ole riittävästi tietoa rahanpesun vastaisen strategisen toiminnan vaikutuksista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuinka yritykset suhtautuvat lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä Suomessa (2008/203). Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin strategisia toimintatapoja institutionaalisten paineiden kohtaamiseen (Oliver 1991). Yritysten tietoisuus, velvollisuudet ja käytäntö rahanpesulain suhteen huomioitiin tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä ja lähettiin 780 yritykselle kuudelle eri alueelle Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmetodia ensisijaisen tiedon analysoinnissa 102 vastaajalta.
Tutkimustulokset osoittavat, että yli puolet yrityksistä eivät olleet laatineet rahanpesun vastaista strategiaa, vaikka yritysten mielestä rahanpesulaki oli tärkeä. Yritykset kontrolloivat institutionaalista painetta käyttäytymällä erilailla käytännössä, kuin mikä oli heidän asenteensa. Tulokset avaavat keskustelun mahdollisuuden hallitukselle ja yrityksen johdolle käytännön toimintamallien luomiseksi yrityksille. Tuloksia voidaan soveltaa pohjoismaihin. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin tutkimusta neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin vaikutuksista (voimassa heinäkuusta 2015), vertailua nykyisen ja uuden rahanpesulain vaikutuksista sekä toimintatutkimusta käytännön mallien luomiseksi rahanpesun vastaisista strategioista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuinka yritykset suhtautuvat lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä Suomessa (2008/203). Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin strategisia toimintatapoja institutionaalisten paineiden kohtaamiseen (Oliver 1991). Yritysten tietoisuus, velvollisuudet ja käytäntö rahanpesulain suhteen huomioitiin tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä ja lähettiin 780 yritykselle kuudelle eri alueelle Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmetodia ensisijaisen tiedon analysoinnissa 102 vastaajalta.
Tutkimustulokset osoittavat, että yli puolet yrityksistä eivät olleet laatineet rahanpesun vastaista strategiaa, vaikka yritysten mielestä rahanpesulaki oli tärkeä. Yritykset kontrolloivat institutionaalista painetta käyttäytymällä erilailla käytännössä, kuin mikä oli heidän asenteensa. Tulokset avaavat keskustelun mahdollisuuden hallitukselle ja yrityksen johdolle käytännön toimintamallien luomiseksi yrityksille. Tuloksia voidaan soveltaa pohjoismaihin. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin tutkimusta neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin vaikutuksista (voimassa heinäkuusta 2015), vertailua nykyisen ja uuden rahanpesulain vaikutuksista sekä toimintatutkimusta käytännön mallien luomiseksi rahanpesun vastaisista strategioista.