Kesäsetelillä elämän ensimmäinen työpaikka. : nuoret arvioimassa Helsingin kesäsetelikokeilua
Juvonen, Saara-Maria (2016)
Juvonen, Saara-Maria
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106977
Tiivistelmä
Helsingin kaupunki aloitti nuorten kesäsetelin kahden vuoden kokeilujaksona vuosina 2015-2016. Kesäsetelin jatkoa arvioidaan kokeilujakson jälkeen. Kesäseteli on yhdeksäsluokkalaisille nuorille kohdennettu palkkatuen muoto, jonka tavoitteena on helpottaa nuorten työllistymistä sekä edistää nuorten työelämätaitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda osaksi kesäsetelin arviointia nuorten näkemys asiasta sekä kuvata nuorten käsityksiä omista työelämätaidoistaan sekä tuen tarpeestaan. Työelämälähtöisen opinnäytetyön tilaaja on Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus.
Opinnäytetyön aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella kesäsetelin saaneiden yhdeksäsluokkalaisten keskuudesta. Aineisto kerättiin kahdessa helsinkiläisessä yläkoulussa keväällä 2015 ja kyselyyn vastasi yhteensä 195 nuorta. Aineisto on analysoitu kvantitatiivisesti, SPSS-tilastointiohjelmaa käyttäen. Kyselyaineiston lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty palautuneista kesäseteleistä saatuja tietoja. Taustoittavana aineistona on kerätty neljän muun kunnan kesäsetelistä vastaavilta henkilöiltä kokemuksia kesäsetelistä.
Yhdeksännen luokan päättävät nuoret hakevat pääsääntöisesti elämänsä ensimmäisiä kesätyöpaikkoja, eikä aikaisempaa työkokemusta juuri ole. Nuoret nimeävät kesätyöpaikan saamisen haasteiksi työpaikkojen vähäisen määrän, oman ikänsä ja sen, ettei nuoria mielellään palkata töihin. Nuoret saavat kesätyöpaikan yleisimmin tuttujen ja sukulaisten kautta. Pojat ja nuoret, jotka eivät halua määritellä sukupuoltaan hyödyntävät työnhaussa aiempia harjoittelupaikkoja ja tytöt puolestaan ovat aktiivisia kysymään suoraan työnantajilta. Kesäseteliin nuoret suhtautuvat positiivisesti ja uskovat sen auttavan työllistymistä. Noin puolet nuorista oli kertonut kesäsetelistä työnhaussa ja puolet ei. Nuoret kokivat saaneensa riittävästi tukea ja tietoa kesäsetelin käyttöön. Nuorten suurin kritiikki koski kesäsetelin ajoitusta. Ensimmäisenä vuonna kesäsetelit jaettiin nuorten mielestä liian myöhään keväällä. Toisena kokeiluvuonna aikataulutukseen saatiin parannusta.
Kesäsetelin avulla onnistuttiin luomaan uusia työpaikkoja ja monille pienille yrityksille palkkatuki oli ratkaiseva apu, jotta kesätyöntekijä oli mahdollista palkata. Ilman kesäseteliä osa työnantajista olisi palkannut vanhemman ja kokeneemman kesätyöntekijän. Jatkossa kesäsetelin tiedotusta ja ajoitusta on hyvä tarkentaa. Noin viidesosa nuorista, jotka eivät käyttäneet kesäseteliä, koki, ettei saanut kesäsetelin käyttöön tarpeeksi tukea. Kesäseteli sai nuorilta positiivisen vastaanoton ja on kannatettavaa jatkaa käytäntöä myös tulevaisuudessa.
Nuorten työelämään pääsemisen kannalta ensimmäiset työelämäkokemukset ovat tärkeitä. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että nuoret luottavat omiin työelämätaitoihinsa. On huomattavissa, että luottamus omiin kykyihin lisääntyy onnistumisten myötä. Nuoret, joilla oli kesätyöpaikka, arvioivat työelämätaitonsa paremmiksi kuin he, joilla työpaikka ei ollut.
Vaikka opinnäytetyö on arviointi Helsingin kesäsetelin onnistumisesta, siitä voidaan saada hyötyä laajemmin. Arviointia voidaan hyödyntää muiden kuntien kesäsetelin suunnittelussa tai kehittämisessä sekä pohdittaessa keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Opinnäytetyö antaa lisäksi tietoa nuorten käsityksistä omista työelämätaidoistaan sekä kannustaa luomaan uusia keinoja nuorten työelämäyhteyksien lisäämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella kesäsetelin saaneiden yhdeksäsluokkalaisten keskuudesta. Aineisto kerättiin kahdessa helsinkiläisessä yläkoulussa keväällä 2015 ja kyselyyn vastasi yhteensä 195 nuorta. Aineisto on analysoitu kvantitatiivisesti, SPSS-tilastointiohjelmaa käyttäen. Kyselyaineiston lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty palautuneista kesäseteleistä saatuja tietoja. Taustoittavana aineistona on kerätty neljän muun kunnan kesäsetelistä vastaavilta henkilöiltä kokemuksia kesäsetelistä.
Yhdeksännen luokan päättävät nuoret hakevat pääsääntöisesti elämänsä ensimmäisiä kesätyöpaikkoja, eikä aikaisempaa työkokemusta juuri ole. Nuoret nimeävät kesätyöpaikan saamisen haasteiksi työpaikkojen vähäisen määrän, oman ikänsä ja sen, ettei nuoria mielellään palkata töihin. Nuoret saavat kesätyöpaikan yleisimmin tuttujen ja sukulaisten kautta. Pojat ja nuoret, jotka eivät halua määritellä sukupuoltaan hyödyntävät työnhaussa aiempia harjoittelupaikkoja ja tytöt puolestaan ovat aktiivisia kysymään suoraan työnantajilta. Kesäseteliin nuoret suhtautuvat positiivisesti ja uskovat sen auttavan työllistymistä. Noin puolet nuorista oli kertonut kesäsetelistä työnhaussa ja puolet ei. Nuoret kokivat saaneensa riittävästi tukea ja tietoa kesäsetelin käyttöön. Nuorten suurin kritiikki koski kesäsetelin ajoitusta. Ensimmäisenä vuonna kesäsetelit jaettiin nuorten mielestä liian myöhään keväällä. Toisena kokeiluvuonna aikataulutukseen saatiin parannusta.
Kesäsetelin avulla onnistuttiin luomaan uusia työpaikkoja ja monille pienille yrityksille palkkatuki oli ratkaiseva apu, jotta kesätyöntekijä oli mahdollista palkata. Ilman kesäseteliä osa työnantajista olisi palkannut vanhemman ja kokeneemman kesätyöntekijän. Jatkossa kesäsetelin tiedotusta ja ajoitusta on hyvä tarkentaa. Noin viidesosa nuorista, jotka eivät käyttäneet kesäseteliä, koki, ettei saanut kesäsetelin käyttöön tarpeeksi tukea. Kesäseteli sai nuorilta positiivisen vastaanoton ja on kannatettavaa jatkaa käytäntöä myös tulevaisuudessa.
Nuorten työelämään pääsemisen kannalta ensimmäiset työelämäkokemukset ovat tärkeitä. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että nuoret luottavat omiin työelämätaitoihinsa. On huomattavissa, että luottamus omiin kykyihin lisääntyy onnistumisten myötä. Nuoret, joilla oli kesätyöpaikka, arvioivat työelämätaitonsa paremmiksi kuin he, joilla työpaikka ei ollut.
Vaikka opinnäytetyö on arviointi Helsingin kesäsetelin onnistumisesta, siitä voidaan saada hyötyä laajemmin. Arviointia voidaan hyödyntää muiden kuntien kesäsetelin suunnittelussa tai kehittämisessä sekä pohdittaessa keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Opinnäytetyö antaa lisäksi tietoa nuorten käsityksistä omista työelämätaidoistaan sekä kannustaa luomaan uusia keinoja nuorten työelämäyhteyksien lisäämiseksi.