Tulvapumppaamon saneeraussuunnittelu
Jyrkkä, Juha (2016)
Jyrkkä, Juha
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096723
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Etelä-Pohjanmaan ELY:lle Kyrönjoen tulvapumppaamojen saneerauksien suunnittelussa tarvittavia mitoitukseen, ominaisuuksiin ja valintaan liittyviä asioita. Työssä tarkasteltiin keskisuuria tulvapumppaamoita, joiden pumput ovat laskennallisen elinkaaren puolessa välissä. Pumppaamoiden lukumäärästä johtuen saneeraushankkeiden kustannuksien kokonaisvaikutus sekä hankkeiden läpimenoaika on merkittävä ja siten saneeraussuunnittelu on aloitettava ajoissa.
Työssä selvitettiin käytössä olevien Sarlin tulvapumppujen toimintapistettä Kyrönjoen vaihtelevilla pinnankorkeuksilla. Selvityksen tuloksena huomattiin toimintapisteen sijaitsevan muulloin kuin tulvakorkeuksilla pumpun toiminnan kannalta epäedullisella alueella tuotto/nostokorkeus-käyrällä, jossa värinä ja kavitaation riski lisääntyvät ja pumppujen hyötysuhteet laskevat.
Kyrönjoen tulvapumppaamoita on saneerattu aikaisemmin kolme kappaletta, ja työssä tutkittiin näillä pumppaamoilla olevien uusien pumppujen soveltuvuutta korvaaviksi pumpuiksi keskisuuriin pumppaamoihin. Työssä suunniteltiin periaatteellinen ratkaisumalli, jonka mukaan saneeraus olisi mahdollista toteuttaa ja toimintapisteen epäedullinen sijainti normaalikäytössä ratkaistua. Olosuhteet pumppaamoilla vaihtelevat ja lopullinen mitoitus on tehtävä pumppaamokohtaisesti ja tämä työ toimii lähtökohtana mitoitukselle. Tässä työssä esille tulevia asioita ja periaatteita voidaan soveltaa myös Kyrönjoen pienien tulvapumppaamoiden saneeraussuunnittelussa.
Työssä selvitettiin käytössä olevien Sarlin tulvapumppujen toimintapistettä Kyrönjoen vaihtelevilla pinnankorkeuksilla. Selvityksen tuloksena huomattiin toimintapisteen sijaitsevan muulloin kuin tulvakorkeuksilla pumpun toiminnan kannalta epäedullisella alueella tuotto/nostokorkeus-käyrällä, jossa värinä ja kavitaation riski lisääntyvät ja pumppujen hyötysuhteet laskevat.
Kyrönjoen tulvapumppaamoita on saneerattu aikaisemmin kolme kappaletta, ja työssä tutkittiin näillä pumppaamoilla olevien uusien pumppujen soveltuvuutta korvaaviksi pumpuiksi keskisuuriin pumppaamoihin. Työssä suunniteltiin periaatteellinen ratkaisumalli, jonka mukaan saneeraus olisi mahdollista toteuttaa ja toimintapisteen epäedullinen sijainti normaalikäytössä ratkaistua. Olosuhteet pumppaamoilla vaihtelevat ja lopullinen mitoitus on tehtävä pumppaamokohtaisesti ja tämä työ toimii lähtökohtana mitoitukselle. Tässä työssä esille tulevia asioita ja periaatteita voidaan soveltaa myös Kyrönjoen pienien tulvapumppaamoiden saneeraussuunnittelussa.