Mahdollinen elinluovuttaja? : kysely ensihoitajille asenteista elinluovutukseen liittyen sekä kokemuksista ja valmiuksista tunnistaa mahdollinen elinluovutuspotilas
Harinen, Anne; Hasari, Marianna (2016)
Harinen, Anne
Hasari, Marianna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056323
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien asenteita elinluovutukseen liittyen sekä kokemuksia ja valmiuksia tunnistaa mahdollinen elinluovutuspotilas. Työn tavoitteena oli lisätä ensihoitajien valmiuksia tunnistaa ja toimia kohdatessaan mahdollinen elinluovutuspotilas sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Lisäksi tavoitteena oli herättää ensihoitajien ajatuksia sairaalan ulkopuolisen ensihoidon merkityksestä osana elinluovutusprosessia. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään millainen on mahdollinen elinluovuttaja, mitkä tekijät johtavat aivokuolemaan ja millainen on mahdollisen elinluovuttajan hoitoketju ja hoito. Lisäksi käsitellään sairaalan ulkopuolista ensihoitoa ja elinsiirtotoimintaa Suomessa.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Lapin sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköissä työskenteleviltä ensihoitajilta. Kysely lähetettiin kaikkiaan 279 henkilölle ja vastausprosentiksi saatiin 19 % (N=52). Kyselyn avulla kartoitettiin ensihoitajien valmiuksia mahdollisen elinluovutuspotilaan tunnistamiseen ja tilanteessa toimimiseen osana hoitoketjua elintoimintoja ylläpitämällä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa sekä millaisia asenteita ja kokemuksia ensihoitajilla on mahdolliseen elinluovutuspotilaaseen liittyen. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Opinnäytetyön kyselyyn vastanneiden ensihoitajien suhtautuminen elinsiirtoihin oli myönteinen. Vastanneista suurin osa koki riittämättömiksi valmiutensa tunnistaa mahdollinen elinluovutuspotilas ja ehdottaa elinluovutusta ääneen. Kuitenkin suurin osa koki taitonsa riittäviksi tukea mahdollisen elinluovuttajan elintoimintoja. Noin puolella vastanneista oli työtehtävän aikana käynyt mielessä elinluovutuksen mahdollisuus, mutta vain noin viidesosa oli tuonut ääneen esille ajatuksensa kyseisessä tilanteessa.
Ensihoidon näkökulmasta aihetta on käsitelty suhteellisen niukasti alan julkaisuissa. Opinnäytetyöprosessin edetessä kehittämisehdotukseksi nousi ensihoitajien koulutuksen lisääminen mahdollisen elinluovutuspotilaan tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Lisäksi olisi hyödyllistä toteuttaa koko Suomen kattava kartoitus ensihoitajien elinluovutukseen liittyvistä asenteista ja valmiuksista. Tulevaisuudessa ensihoidon rooli mahdollisen elin-luovuttajan hoitoketjussa olisi hyvä huomioida osana ensihoitajien koulutusta.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Lapin sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköissä työskenteleviltä ensihoitajilta. Kysely lähetettiin kaikkiaan 279 henkilölle ja vastausprosentiksi saatiin 19 % (N=52). Kyselyn avulla kartoitettiin ensihoitajien valmiuksia mahdollisen elinluovutuspotilaan tunnistamiseen ja tilanteessa toimimiseen osana hoitoketjua elintoimintoja ylläpitämällä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa sekä millaisia asenteita ja kokemuksia ensihoitajilla on mahdolliseen elinluovutuspotilaaseen liittyen. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Opinnäytetyön kyselyyn vastanneiden ensihoitajien suhtautuminen elinsiirtoihin oli myönteinen. Vastanneista suurin osa koki riittämättömiksi valmiutensa tunnistaa mahdollinen elinluovutuspotilas ja ehdottaa elinluovutusta ääneen. Kuitenkin suurin osa koki taitonsa riittäviksi tukea mahdollisen elinluovuttajan elintoimintoja. Noin puolella vastanneista oli työtehtävän aikana käynyt mielessä elinluovutuksen mahdollisuus, mutta vain noin viidesosa oli tuonut ääneen esille ajatuksensa kyseisessä tilanteessa.
Ensihoidon näkökulmasta aihetta on käsitelty suhteellisen niukasti alan julkaisuissa. Opinnäytetyöprosessin edetessä kehittämisehdotukseksi nousi ensihoitajien koulutuksen lisääminen mahdollisen elinluovutuspotilaan tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Lisäksi olisi hyödyllistä toteuttaa koko Suomen kattava kartoitus ensihoitajien elinluovutukseen liittyvistä asenteista ja valmiuksista. Tulevaisuudessa ensihoidon rooli mahdollisen elin-luovuttajan hoitoketjussa olisi hyvä huomioida osana ensihoitajien koulutusta.