Kapitalisaatiosopimuksen ja suoran osakesijoittamisen tuottoerot
Leino, Pasi (2016)
Leino, Pasi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086534
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kapitalisaatiosopimuksen ja suoran osakesijoittamisen tuottoeroja. Tutkimuksessa on sijoitettu sama pääoma suoraan osakkeisiin sekä kapitalisaatiosopimuksen sisällä. Tutkimuksen avulla pyritään vertailemaan kapitalisaatiosopimuksen veroedun vaikutusta tuottoihin. Tutkimuksen sijoitusperiodi on 31.12.2010–31.12.2015. Tutkimukseen valittiin neljä osaketta, joista kaksi vaihdettiin kesken sijoitusperiodin. Työn tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, koska tutkimusaineisto on pääosin numeerista. Tutkimuksen data on kerätty Nasdaq OMX Helsingin ja Kauppalehden verkkosivuilta.
Päätutkimusongelmana oli selvittää kuinka kapitalisaatiosopimuksen ja suoran osakesijoittamisen tuotot eroavat, kun sijoituskohdetta vaihdetaan kesken sijoitusperiodin ja osingot sijoitetaan uudelleen osakkeisiin. Tutkimuksessa vaihdetaan kahta osaketta kesken sijoitusperiodin. Kapitalisaatiosopimuksessa pystyy sijoituskohdetta vaihtamaan verottomasti sekä osingot pystyy uudelleensijoittamaan osakkeisiin verottomasti, toisin kuin suorassa osakesijoittamisessa. Kapitalisaatiosopimuksessa on suuremmat kulut, jotka tasoittavat verohyötöä.
Aluksi työssä on selvitetty suoran osakesijoittamisen ja kapitalisaatiosopimuksen teoriaa, hyödyntäen alan kirjallisuutta. Lukijalle pyritään selvittämään molempien sijoitusmuotojen ominaisuudet ja keskeisimmät tuoton muodostumisen pääperiaatteet sekä sijoittamisen verokohtelua. Vero-osiossa kerrotaan, mistä sijoittamisessa joudutaan maksamaan veroja ja kuinka ne vaikuttavat tuottoihin.
Tutkimuksessa päädyttiin lopputulokseen, jossa tässä tutkimuksessa kapitalisaatiosopimus olisi kannattavampi vaihtoehto, kun kahta osaketta vaihdetaan kesken sijoitusperiodin. Kapitalisaatiosopimuksen verohyötö kallistaa tuotot hieman paremmiksi kuin suorassa osakesijoitamisessa, kun kahta osaketta vaihdetiin. Ei voida kuitenkaan sanoa, että kapitalisaatiosopimus olisi aina kannattavampi. Näiden kahden sijoitusmuodon tuottoihin vaikuttavat niin valitut palveluntarjoajat, kulurakenne, myyntivoitot ja -tappiot, sijoitusstrategiat kuin sijoittajan henkilökohtaiset päätöksetkin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voi pitää, että kun sijoituskohteita vaihdetaan aktiivisesti, niin kapitalisaatiosopimuksesta tuleva verohyöty sopii aktiiviseen kaupankäyntiin paremmin kuin suora osakesijoittaminen.
Päätutkimusongelmana oli selvittää kuinka kapitalisaatiosopimuksen ja suoran osakesijoittamisen tuotot eroavat, kun sijoituskohdetta vaihdetaan kesken sijoitusperiodin ja osingot sijoitetaan uudelleen osakkeisiin. Tutkimuksessa vaihdetaan kahta osaketta kesken sijoitusperiodin. Kapitalisaatiosopimuksessa pystyy sijoituskohdetta vaihtamaan verottomasti sekä osingot pystyy uudelleensijoittamaan osakkeisiin verottomasti, toisin kuin suorassa osakesijoittamisessa. Kapitalisaatiosopimuksessa on suuremmat kulut, jotka tasoittavat verohyötöä.
Aluksi työssä on selvitetty suoran osakesijoittamisen ja kapitalisaatiosopimuksen teoriaa, hyödyntäen alan kirjallisuutta. Lukijalle pyritään selvittämään molempien sijoitusmuotojen ominaisuudet ja keskeisimmät tuoton muodostumisen pääperiaatteet sekä sijoittamisen verokohtelua. Vero-osiossa kerrotaan, mistä sijoittamisessa joudutaan maksamaan veroja ja kuinka ne vaikuttavat tuottoihin.
Tutkimuksessa päädyttiin lopputulokseen, jossa tässä tutkimuksessa kapitalisaatiosopimus olisi kannattavampi vaihtoehto, kun kahta osaketta vaihdetaan kesken sijoitusperiodin. Kapitalisaatiosopimuksen verohyötö kallistaa tuotot hieman paremmiksi kuin suorassa osakesijoitamisessa, kun kahta osaketta vaihdetiin. Ei voida kuitenkaan sanoa, että kapitalisaatiosopimus olisi aina kannattavampi. Näiden kahden sijoitusmuodon tuottoihin vaikuttavat niin valitut palveluntarjoajat, kulurakenne, myyntivoitot ja -tappiot, sijoitusstrategiat kuin sijoittajan henkilökohtaiset päätöksetkin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voi pitää, että kun sijoituskohteita vaihdetaan aktiivisesti, niin kapitalisaatiosopimuksesta tuleva verohyöty sopii aktiiviseen kaupankäyntiin paremmin kuin suora osakesijoittaminen.