Vapaaehtoistyön motiivit ja niiden hyödyntäminen vapaaehtoisten johtamisessa – case Vantaan Salamat
Huttu, Rita (2016)
Huttu, Rita
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605066375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605066375
Tiivistelmä
Vapaaehtoistyö on suomalaisen urheiluseuratoiminnan kivijalka, sillä ilman vapaaehtoisia jäisi moni urheilutapahtuma ja -harjoitus järjestämättä. Koko vapaaehtoistyön olemassa olon ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää selvittää paitsi vapaaehtoistyön määrää, myös vapaaehtoistyöhön osallistumisen motiiveja. Tässä työssä selvitettiin yhden seuran, Vantaan Salamat ry:n seuratoimijoiden vapaaehtoistyössä arvostamia asioita, heidän motiivejaan olla mukana vapaaehtoistyössä seurassa ja vapaaehtoisten johtamiseen liittyviä mielikuvia. Tavoitteena oli tutkimuksessa esille tulleiden vastausten kautta löytää sopiva vapaaehtoisten johtamistapa kohdeorganisaatioon.
Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella ja lomakkeen kysymykset oli laadittu Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itseohjautuvuusteoriaa mukaillen. Itseohjautuvuusteorian mukaan motiivit voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin motiiveihin ja ihmisellä on kolme motivaatioon vaikuttavaa synnynnäistä psykologista tarvetta: autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus. Vapaaehtoisten johtamiseen liittyviä haasteita lähestyttiin Jori Leskelän määritelmän motivaatiojohtamisen kannalta, mutta myös muita johtamistapoja tarkastellen.
Tutkimuksen kyselyssä saatujen vastausten perusteella oli havaittavissa, että itseohjautuvuusteorian väittämät kolmen sisäsyntyisen tarpeen osalta pitivät osittain paikkansa. Tuloksista oli löydettävissä vapaaehtoisia motivoivina asioina oman valinnan mahdollisuus (autonomia), asioista tietäminen tarpeeksi laajan tiedottamisen kautta (kompetenssi) ja seuran hyvä henki ja yhteistyö (yhteenkuuluvuus). Ulkoisten motiivien osalta konkreettiset palkkiot tai palkinnot eivät osoittautuneet motivoiviksi, sen sijaan kiittäminen ja tehdyn työn arvostus olivat merkityksellisiä. Johtamisen osalta vastaajat arvostivat vapaaehtoisen johtajassa luotettavuutta, rehellisyyttä ja yhteistyökykyä. Myös ammattitaito eli vaadittavien tietojen ja taitojen omaaminen oli vapaaehtoisten johtajassa arvostettu asia.
Tutkimustulokset olivat kohdeorganisaation osalta positiivisia. Tutkimus antoi vastauksia siihen, mitkä asiat vapaaehtoisia motivoivat ja mitä asioita he arvostivat vapaaehtoistyössään. Nämä asiat ovat sellaisia, joihin seurajohto voi omalta osaltaan yrittää vaikuttaa ja näin pitää vapaaehtoiset tyytyväisinä. Johtamisen osalta sellaista osa-aluetta jossa olisi täysin epäonnistuttu, ei tullut ilmi, mutta kehittämiskohteitakin löytyi. Seuran on jatkossa hyvä mm. kiinnittää enemmän huomiota vapaaehtoisille suunnattuun viestintään sekä tapahtumien järjestämiseen liittyviin asioihin. Tutkimustuloksia voidaankin jatkossa hyödyntää seurassa vapaaehtoisten johtamiseen liittyvien toimintalinjausten osalta.
Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella ja lomakkeen kysymykset oli laadittu Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itseohjautuvuusteoriaa mukaillen. Itseohjautuvuusteorian mukaan motiivit voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin motiiveihin ja ihmisellä on kolme motivaatioon vaikuttavaa synnynnäistä psykologista tarvetta: autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus. Vapaaehtoisten johtamiseen liittyviä haasteita lähestyttiin Jori Leskelän määritelmän motivaatiojohtamisen kannalta, mutta myös muita johtamistapoja tarkastellen.
Tutkimuksen kyselyssä saatujen vastausten perusteella oli havaittavissa, että itseohjautuvuusteorian väittämät kolmen sisäsyntyisen tarpeen osalta pitivät osittain paikkansa. Tuloksista oli löydettävissä vapaaehtoisia motivoivina asioina oman valinnan mahdollisuus (autonomia), asioista tietäminen tarpeeksi laajan tiedottamisen kautta (kompetenssi) ja seuran hyvä henki ja yhteistyö (yhteenkuuluvuus). Ulkoisten motiivien osalta konkreettiset palkkiot tai palkinnot eivät osoittautuneet motivoiviksi, sen sijaan kiittäminen ja tehdyn työn arvostus olivat merkityksellisiä. Johtamisen osalta vastaajat arvostivat vapaaehtoisen johtajassa luotettavuutta, rehellisyyttä ja yhteistyökykyä. Myös ammattitaito eli vaadittavien tietojen ja taitojen omaaminen oli vapaaehtoisten johtajassa arvostettu asia.
Tutkimustulokset olivat kohdeorganisaation osalta positiivisia. Tutkimus antoi vastauksia siihen, mitkä asiat vapaaehtoisia motivoivat ja mitä asioita he arvostivat vapaaehtoistyössään. Nämä asiat ovat sellaisia, joihin seurajohto voi omalta osaltaan yrittää vaikuttaa ja näin pitää vapaaehtoiset tyytyväisinä. Johtamisen osalta sellaista osa-aluetta jossa olisi täysin epäonnistuttu, ei tullut ilmi, mutta kehittämiskohteitakin löytyi. Seuran on jatkossa hyvä mm. kiinnittää enemmän huomiota vapaaehtoisille suunnattuun viestintään sekä tapahtumien järjestämiseen liittyviin asioihin. Tutkimustuloksia voidaankin jatkossa hyödyntää seurassa vapaaehtoisten johtamiseen liittyvien toimintalinjausten osalta.