KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVAIHDON KEHITTÄMISEHDOTUKSIA
Tuuli, Sanna (2000)
Tuuli, Sanna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2000
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002252543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002252543
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on etsiä Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdon
kehittämiskohteita sekä suunnitella ja testata vaihtopalautelomake. Toimeksianto saatiin
koulutusjohtaja Heli Itkoselta. Ammattikorkeakoulu haluaa antaa parempia ohjeita ulkomaille
lähteville opiskelijoille. Tätä tietoa saadaan ulkomailla jo olleilta opiskelijoilta. Tarkoituksena
on myös selvittää, miten Kajaanin ammattikorkeakoulu voisi lisätä vaihtoon lähtevien
ja tulevien opiskelijoiden määrää sekä mitkä syyt estävät opiskelijoita lähtemästä ulkomaille.
Lomakkeen avulla selvitetään, mitä mieltä opiskelijat ovat vaihtoon lähtemisestä,
vaihtoon lähtemisen vaikeudesta, asumisesta ja elämisestä kohdemaassa, opiskelusta ja työn
määrästä. Opiskelijat kertovat mielipiteensä myös siitä, miten hyväksilukeminen opiskelijoiden
mielestä hoidetaan Kajaanissa.
Tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa palautelomake vaihdossa olleille opiskelijoille. Lomaketta
testattiin lukuvuonna 1998 - 1999 vaihdossa olleilla hallinnon ja kaupan alan
(HaKa), sosiaali- ja terveysalan (SoTe) sekä tekniikan ja liikenteen alan (TeLi) opiskelijoilla.
Hallinnon ja kaupan alalle kyselylomake jaettiin myös osalle lukuvuonna 1997 –
1998 vaihdossa olleille opiskelijoille. Tutkituilta saatu palaute on esitetty tässä opinnäytetyössä.
Vaihtopalautelomaketta on muokattu saadun palautteen perusteella. Tästä lähtien on
tarkoitus, että kaikkien alojen opiskelijat täyttävät palautelomakkeen vaihdosta tultuaan.
2
Opiskelijavaihdon kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Kajaanin ammattikorkeakoulu
ei ole tähän mennessä kerännyt järjestelmällisesti palautetta vaihdossa olleilta opiskelijoita
ja tämä vaikuttaa edelleen siihen, että kehittäminen on ollut satunnaista. Tavoitteena on ollut
etsiä kehittämiskohteita ja muokata ne Kajaanin ammattikorkeakouluun sopiviksi. Kansainvälisyyttä
ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta.
Vastaajista 62,5 % oli naisia ja 37,5 % miehiä. Vastanneista 77 % oli vaihdossa kolmesta
viiteen kuukautta. Puolet vastanneista opiskelijoista nimesi kielitaidon tärkeimmäksi syyksi
lähteä vaihtoon. Kielikursseja järjestettiin 70 %:lle vastanneista. Tutkituista 36 % oli sitä
mieltä, että työn määrä kohdeoppilaitoksessa oli sama kuin Kajaanissa. Tutkituille on luettu
hyväksi keskimäärin 8,7 opintoviikoa. Vastanneista 94 % oli tyytyväisiä vaihtoon kokonaisuutena.
Sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla tutkituita on kuitenkin
määrällisesti niin vähän, ettei tutkimustuloksia pysty yleistämään koko ammattikorkeakoulua
koskeviksi. Hallinnon ja kaupan alan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sopeutuivat
kohdemaan oloihin paremmin kuin tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat. Opiskelijat
toivoivat saavansa mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa kohdemaasta ja –oppilaitoksesta
ennen vaihtoon lähtöä.
Toisessa luvussa kerrotaan, minkälainen on kansainvälisesti suuntautunut ihminen ja kansainvälisesti
menestyvältä johtajalta vaadittavia piirteitä. Kolmannessa luvussa esitellään
Kajaanin ammattikorkeakoulu, sen koulutusalat ja kansainvälinen toiminta. Luvussa neljä
kerrotaan tutkimuksen toteuttamisesta ja luvussa viisi esitellään tutkimuksen tulokset. Niistä
on hyötyä opiskelijalle, joka on lähdössä ulkomaille ja joka haluaa tietää kohdemaassa aikaisemmin
olleiden vaihto-opiskelijoiden mielipiteitä kohdemaasta ja -oppilaitoksesta. Kappaleessa
kuusi on pohdinnan lisäksi kansainvälisen toiminnan kehittämisehdotuksia.
kehittämiskohteita sekä suunnitella ja testata vaihtopalautelomake. Toimeksianto saatiin
koulutusjohtaja Heli Itkoselta. Ammattikorkeakoulu haluaa antaa parempia ohjeita ulkomaille
lähteville opiskelijoille. Tätä tietoa saadaan ulkomailla jo olleilta opiskelijoilta. Tarkoituksena
on myös selvittää, miten Kajaanin ammattikorkeakoulu voisi lisätä vaihtoon lähtevien
ja tulevien opiskelijoiden määrää sekä mitkä syyt estävät opiskelijoita lähtemästä ulkomaille.
Lomakkeen avulla selvitetään, mitä mieltä opiskelijat ovat vaihtoon lähtemisestä,
vaihtoon lähtemisen vaikeudesta, asumisesta ja elämisestä kohdemaassa, opiskelusta ja työn
määrästä. Opiskelijat kertovat mielipiteensä myös siitä, miten hyväksilukeminen opiskelijoiden
mielestä hoidetaan Kajaanissa.
Tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa palautelomake vaihdossa olleille opiskelijoille. Lomaketta
testattiin lukuvuonna 1998 - 1999 vaihdossa olleilla hallinnon ja kaupan alan
(HaKa), sosiaali- ja terveysalan (SoTe) sekä tekniikan ja liikenteen alan (TeLi) opiskelijoilla.
Hallinnon ja kaupan alalle kyselylomake jaettiin myös osalle lukuvuonna 1997 –
1998 vaihdossa olleille opiskelijoille. Tutkituilta saatu palaute on esitetty tässä opinnäytetyössä.
Vaihtopalautelomaketta on muokattu saadun palautteen perusteella. Tästä lähtien on
tarkoitus, että kaikkien alojen opiskelijat täyttävät palautelomakkeen vaihdosta tultuaan.
2
Opiskelijavaihdon kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Kajaanin ammattikorkeakoulu
ei ole tähän mennessä kerännyt järjestelmällisesti palautetta vaihdossa olleilta opiskelijoita
ja tämä vaikuttaa edelleen siihen, että kehittäminen on ollut satunnaista. Tavoitteena on ollut
etsiä kehittämiskohteita ja muokata ne Kajaanin ammattikorkeakouluun sopiviksi. Kansainvälisyyttä
ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta.
Vastaajista 62,5 % oli naisia ja 37,5 % miehiä. Vastanneista 77 % oli vaihdossa kolmesta
viiteen kuukautta. Puolet vastanneista opiskelijoista nimesi kielitaidon tärkeimmäksi syyksi
lähteä vaihtoon. Kielikursseja järjestettiin 70 %:lle vastanneista. Tutkituista 36 % oli sitä
mieltä, että työn määrä kohdeoppilaitoksessa oli sama kuin Kajaanissa. Tutkituille on luettu
hyväksi keskimäärin 8,7 opintoviikoa. Vastanneista 94 % oli tyytyväisiä vaihtoon kokonaisuutena.
Sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla tutkituita on kuitenkin
määrällisesti niin vähän, ettei tutkimustuloksia pysty yleistämään koko ammattikorkeakoulua
koskeviksi. Hallinnon ja kaupan alan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sopeutuivat
kohdemaan oloihin paremmin kuin tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat. Opiskelijat
toivoivat saavansa mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa kohdemaasta ja –oppilaitoksesta
ennen vaihtoon lähtöä.
Toisessa luvussa kerrotaan, minkälainen on kansainvälisesti suuntautunut ihminen ja kansainvälisesti
menestyvältä johtajalta vaadittavia piirteitä. Kolmannessa luvussa esitellään
Kajaanin ammattikorkeakoulu, sen koulutusalat ja kansainvälinen toiminta. Luvussa neljä
kerrotaan tutkimuksen toteuttamisesta ja luvussa viisi esitellään tutkimuksen tulokset. Niistä
on hyötyä opiskelijalle, joka on lähdössä ulkomaille ja joka haluaa tietää kohdemaassa aikaisemmin
olleiden vaihto-opiskelijoiden mielipiteitä kohdemaasta ja -oppilaitoksesta. Kappaleessa
kuusi on pohdinnan lisäksi kansainvälisen toiminnan kehittämisehdotuksia.