Rapukannat ja ravustus Päijänteellä : Kyselytutkimus osakaskunnille
Heikkinen, Mika (2016)
Heikkinen, Mika
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224817
Tiivistelmä
Päijänteen rapuhistoriasta, istutuksista ja saaliiden kehittymisestä on hajanaisia tietoja. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää yhteistyössä Jyväskylän luonnonva-rakeskuksen sekä Päijät-Hämeen- ja Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa puutteellisia ja ajankohtaisia tietoja Päijänteen rapukantojen tilasta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Päijänteen osakaskunnille.
Kysely lähetettiin 52:lle Päijänteen järjestäytyneelle osakaskunnalle syksyllä 2015. Yhteensä 37 osakaskuntaa vastasi kyselyyn. Ajankohtaisilla kysymyksillä tiedusteltiin vuoden 2015 ravustusmääriä ja saaliita. Historiallisilla kysymyksillä mielenkiinto kohdistui erityisesti jokirapukantojen muutoksiin sekä täplä- ja jokirapujen istutustietoihin. Näiden lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten rapu-saaliit tulevat kasvamaan ja millaisia suunnitelmia osakaskunnilla on rapukantojen hoidon suhteen tulevaisuudessa.
Täplärapuistutukset tehtiin pääsääntöisesti Etelä- ja Keski-Päijänteellä 1990–luvulla. Rapuja istutettiin keskimäärin 6,3 rapua/hehtaari. Pohjois-Päijänteellä istutukset tapahtuivat vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana keskiarvolla 1,4 rapua/hehtaarille. Jokirapuja saatiin saaliiksi kolmessa Pohjois-Päijänteen osakas-kunnassa. Etelä- ja Keski-Päijänteellä jokirapuja tuli saaliiksi viimeisen kerran 1990-luvulla. Täplärapujen saalistason keskiarvo oli Etelä- ja Keski-Päijänteellä 7,3 ja Pohjois-Päijänteellä 2,67 rapua/merta/yö.
Päijänteen täplärapukannat ovat kasvamassa tulevaisuudessa. Etelä- ja Keski-Päijänteellä täplärapuja saadaan paikoin jo erittäin hyvin. Pohjois-Päijänteellä kannat alkavat hiljalleen olla pyyntivahvoja. Suhtautumisella ja mielipiteillä vahvistuneisiin täplärapukantoihin on suuria alueellisia eroja. Lisäämällä tehokasta ja aktiivista rapujen pyyntiä voisivat osakaskunnat kasvattaa lupamyyntituloja ja vähentää mahdollisia ravuista koituvia haittoja muun muassa verkkokalastukseen.
Kysely lähetettiin 52:lle Päijänteen järjestäytyneelle osakaskunnalle syksyllä 2015. Yhteensä 37 osakaskuntaa vastasi kyselyyn. Ajankohtaisilla kysymyksillä tiedusteltiin vuoden 2015 ravustusmääriä ja saaliita. Historiallisilla kysymyksillä mielenkiinto kohdistui erityisesti jokirapukantojen muutoksiin sekä täplä- ja jokirapujen istutustietoihin. Näiden lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten rapu-saaliit tulevat kasvamaan ja millaisia suunnitelmia osakaskunnilla on rapukantojen hoidon suhteen tulevaisuudessa.
Täplärapuistutukset tehtiin pääsääntöisesti Etelä- ja Keski-Päijänteellä 1990–luvulla. Rapuja istutettiin keskimäärin 6,3 rapua/hehtaari. Pohjois-Päijänteellä istutukset tapahtuivat vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana keskiarvolla 1,4 rapua/hehtaarille. Jokirapuja saatiin saaliiksi kolmessa Pohjois-Päijänteen osakas-kunnassa. Etelä- ja Keski-Päijänteellä jokirapuja tuli saaliiksi viimeisen kerran 1990-luvulla. Täplärapujen saalistason keskiarvo oli Etelä- ja Keski-Päijänteellä 7,3 ja Pohjois-Päijänteellä 2,67 rapua/merta/yö.
Päijänteen täplärapukannat ovat kasvamassa tulevaisuudessa. Etelä- ja Keski-Päijänteellä täplärapuja saadaan paikoin jo erittäin hyvin. Pohjois-Päijänteellä kannat alkavat hiljalleen olla pyyntivahvoja. Suhtautumisella ja mielipiteillä vahvistuneisiin täplärapukantoihin on suuria alueellisia eroja. Lisäämällä tehokasta ja aktiivista rapujen pyyntiä voisivat osakaskunnat kasvattaa lupamyyntituloja ja vähentää mahdollisia ravuista koituvia haittoja muun muassa verkkokalastukseen.