Työnjohdon opetuksen luonne korjausrakentamiseen liittyvissä erikoisammattitutkinnoissa
Vannula, Petri (2016)
Vannula, Petri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114154
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työnjohdon opetusta korjausrakentamisen aloilla. Tutkimustehtävinä oli kuvata korjausrakentamisen opettamisen luonnetta ja sosiokonstruktivistisia opetusmenetelmiä ja niihin liittyviä kehittämistarpeita.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelujen pohjaksi laadittiin 13 teemaa sisältävä haastattelurunko, joka pohjautuu sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen perusajatuksiin. Tutkimukseen osallistui 10 talonrakennus-, rakennusalan työmaapäällikön ja maalarimestarin, kone- ja metallialan, auto- ja kuljetusalan sekä kaupan alan erikoisammattitutkintojen tutkinto- tai tutkintovaravastaavaa, jotka haastateltiin puhelimitse toukokuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällön analyysiä.
Korjausrakentamisen työnjohdon opetuksen todetaan olevan kompleksista. Kompleksisuus liittyy osaamisperusteisuuden, oppimiskumppanuuksien ja oppimisympäristöjen moninaisuuksien tuomiin etuihin ja haasteisiin. Opetuksesen toteutuksessa huomioidaan osaamisperusteisuus. Työnjohdon opetuksessa pyritään opiskelijalähtöiseen toimintaan sekä itseohjautuvuuden tukemiseen. Opetuksessa hyödynnetään monialaisia ja monentasoisia oppimiskumppanuuksia, jotka mahdollistavat dynaamisen asiantuntijuuden esilletuomisen. Sosiokonstruktivistinen oppiminen ei näyttäydy opiskelijalle kokonaisuutena, erityisesti opiskelijan ohjausta tulee kehittää. Kehittämistarpeet painottuivat työelämäyhteistyöhön kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että sosiokonstruktivistinen oppiminen on korjausrakentamisen opetuksesta osin erottumaton, mutta sen osuus opetuksesta on tunnistettavissa. Työnjohdon opetuksessa tulee esiin luovia ja joustavia käytänteinä, jossa opiskelijan asema on kuitenkin suhteellisen passiivinen
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelujen pohjaksi laadittiin 13 teemaa sisältävä haastattelurunko, joka pohjautuu sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen perusajatuksiin. Tutkimukseen osallistui 10 talonrakennus-, rakennusalan työmaapäällikön ja maalarimestarin, kone- ja metallialan, auto- ja kuljetusalan sekä kaupan alan erikoisammattitutkintojen tutkinto- tai tutkintovaravastaavaa, jotka haastateltiin puhelimitse toukokuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällön analyysiä.
Korjausrakentamisen työnjohdon opetuksen todetaan olevan kompleksista. Kompleksisuus liittyy osaamisperusteisuuden, oppimiskumppanuuksien ja oppimisympäristöjen moninaisuuksien tuomiin etuihin ja haasteisiin. Opetuksesen toteutuksessa huomioidaan osaamisperusteisuus. Työnjohdon opetuksessa pyritään opiskelijalähtöiseen toimintaan sekä itseohjautuvuuden tukemiseen. Opetuksessa hyödynnetään monialaisia ja monentasoisia oppimiskumppanuuksia, jotka mahdollistavat dynaamisen asiantuntijuuden esilletuomisen. Sosiokonstruktivistinen oppiminen ei näyttäydy opiskelijalle kokonaisuutena, erityisesti opiskelijan ohjausta tulee kehittää. Kehittämistarpeet painottuivat työelämäyhteistyöhön kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että sosiokonstruktivistinen oppiminen on korjausrakentamisen opetuksesta osin erottumaton, mutta sen osuus opetuksesta on tunnistettavissa. Työnjohdon opetuksessa tulee esiin luovia ja joustavia käytänteinä, jossa opiskelijan asema on kuitenkin suhteellisen passiivinen