Sisäinen viestintä koulutusorganisaation muutosprosessissa
Saviranta, Raija (2016)
Saviranta, Raija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604063914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604063914
Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksiantaja on Savon koulutuskuntayhtymän hyvinvointialana sosiaali- ja terveysala.
Tutkimusaineistoa muodostavat usealta vuodelta olevat työhyvinvoinnin taustoja avaavat työssäolobarometrikyselyistä
saadut tulokset, vaarakartoituskyselyn tulokset, viestintään annetut ohjeistukset sekä keskustelut liittyen
sisäiseen viestintään esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Tutkimusaineistoon liittyen on laadittu kyselytutkimus
sosiaali - ja terveysalan koulutuspalvelujen, että työelämäpalveluissa työskenteleville. Kyselyn jälkeen tehdyssä
strukturoidussa haastattelussa oli mukana sosiaali -ja terveysalalla työskentelevät esimiehet. Tutkimusaineistoa
ajoittuu vuosien 2010 – 2016 materiaaleihin.
Tutkimuksen käsitteitä ovat mm. organisaation muutos ja sen seuranta, sisäinen viestintä, johtaminen ja sen peilaaminen
organisaation muutoksiin, työhyvinvoinnin edistäminen taustalla. Tutkimus painottuu sisäisen viestinnän
tutkimiseen ja uusien, sekä hyväksi havaittujen käytänteiden parempaan hallitsemiseen. Tutkimustulokset ovat
suuntaa antavia, koska alhaisen vastausprosenttimäärän 45,5 % vuoksi tulokset eivät kerro koko totuutta.
Tulokset kertovat kuitenkin muutoksen tarpeesta mm. sisäisen viestinnän kehittämiseen. Tutkimusaineistosta nousi
esiin muutamia hyviä uusia ideoita. Osa käytänteistä on käytössä ja menetelmiä tulee ottaa uudestaan haltuun ja
hyödyntää tehokkaammin sisäisen viestinnän keinoina. Esimiehille suunnatussa strukturoidussa haastattelututkimuksessa
tuli esiin erilaisia sisäisen viestinnän käytäntösovelluksia eri koulutuspalvelujen osalta. Hyvin hoidettu
viestintä on tehokasta, sekä esimiestasolla että työntekijätasolla ja siten edistää työhyvinvointia. Tärkeimpinä tuloksina
nousi esiin sähköpostin käytön tehostaminen edelleen paremmin toimivammaksi, koska se nähtiin tehokkaimpana
tiedon siirto menetelmänä edelleen. Uusina ideoina nousivat erilaiset sovellukset, kuten WhatsApp sovelluksen
käyttäminen puhelimessa ja LYNC- yhteyksien hyödyntäminen työkoneella sekä pilvipalvelutoimintojen hyödyntäminen
tulevaisuudessa tehokkaammin.
Tutkimusaineistoa muodostavat usealta vuodelta olevat työhyvinvoinnin taustoja avaavat työssäolobarometrikyselyistä
saadut tulokset, vaarakartoituskyselyn tulokset, viestintään annetut ohjeistukset sekä keskustelut liittyen
sisäiseen viestintään esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Tutkimusaineistoon liittyen on laadittu kyselytutkimus
sosiaali - ja terveysalan koulutuspalvelujen, että työelämäpalveluissa työskenteleville. Kyselyn jälkeen tehdyssä
strukturoidussa haastattelussa oli mukana sosiaali -ja terveysalalla työskentelevät esimiehet. Tutkimusaineistoa
ajoittuu vuosien 2010 – 2016 materiaaleihin.
Tutkimuksen käsitteitä ovat mm. organisaation muutos ja sen seuranta, sisäinen viestintä, johtaminen ja sen peilaaminen
organisaation muutoksiin, työhyvinvoinnin edistäminen taustalla. Tutkimus painottuu sisäisen viestinnän
tutkimiseen ja uusien, sekä hyväksi havaittujen käytänteiden parempaan hallitsemiseen. Tutkimustulokset ovat
suuntaa antavia, koska alhaisen vastausprosenttimäärän 45,5 % vuoksi tulokset eivät kerro koko totuutta.
Tulokset kertovat kuitenkin muutoksen tarpeesta mm. sisäisen viestinnän kehittämiseen. Tutkimusaineistosta nousi
esiin muutamia hyviä uusia ideoita. Osa käytänteistä on käytössä ja menetelmiä tulee ottaa uudestaan haltuun ja
hyödyntää tehokkaammin sisäisen viestinnän keinoina. Esimiehille suunnatussa strukturoidussa haastattelututkimuksessa
tuli esiin erilaisia sisäisen viestinnän käytäntösovelluksia eri koulutuspalvelujen osalta. Hyvin hoidettu
viestintä on tehokasta, sekä esimiestasolla että työntekijätasolla ja siten edistää työhyvinvointia. Tärkeimpinä tuloksina
nousi esiin sähköpostin käytön tehostaminen edelleen paremmin toimivammaksi, koska se nähtiin tehokkaimpana
tiedon siirto menetelmänä edelleen. Uusina ideoina nousivat erilaiset sovellukset, kuten WhatsApp sovelluksen
käyttäminen puhelimessa ja LYNC- yhteyksien hyödyntäminen työkoneella sekä pilvipalvelutoimintojen hyödyntäminen
tulevaisuudessa tehokkaammin.