Varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen henkilöstön erityisruokavaliotietämys : Case: Seinäjoen kaupunki
Hemminki, Helena; Virtanen, Suvi (2016)
Hemminki, Helena
Virtanen, Suvi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233495
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen toimipisteiden henkilöstön tietämystä ruoka-aineallergioista ja erityisruokavaliosta. Lisäksi tutkittiin koulutuksen tarvetta ja asennoitumista erityisruokavalioita kohtaan. Tutkimus rajattiin erityisruokavalioista gluteenittomaan, viljattomaan, maidottomaan ja laktoosittomaan ruokavalioon.
Tutkimus oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus lomakekyselynä. Kyselylomake oli strukturoitu paperinen kyselylomake, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin satunnaisotannalla valitsemalla toimipisteet summittaisesti Seinäjoen - Nurmon alueelta. Vastauksia saatiin 189 kappaletta, joista varhaiskasvatuksen puolelta 130 ja ruokapalvelujen puolelta 59. Vakituisen henkilöstön lisäksi otannassa oli mukana opiskelijoita, työharjoittelijoita, työkokeilussa ja tuetulla työllä olevia vastaajia. Kysely toteutettiin tammi- ja helmikuussa 2016. Aineisto käsiteltiin Excel -ohjelmalla analysoiden ja taulukoimalla.
Teoriaosuudessa käsiteltiin julkisia ruokapalveluita, ravitsemuksellisuutta, ruoka-allergioiden yleisyyttä, välttämishoitoa ja anafylaksiaa. Lisäksi käsiteltiin päiväkoti- ja kouluruokailussa esiintyviä erityisruokavalioita, asennetta ja sen tutkimista.
Tuloksien perusteella tiedonhaku ja niiden päivittäminen on pääasiassa henkilökunnan oman tiedonhankinnan varassa. Työnantajan järjestämää koulutusta erityisruokavalioista toivottiin. Pääsääntöisesti vastaajat osasivat työskennellä ammattitaitoon kuuluvalla vastuullisella ja turvallisella tavalla erityisruokavaliot huomioon ottaen. Riskitilanteita pystyttäisiin selkeästi välttämään koulutuksen avulla. Asenteista nousi esiin vanhanaikaisia käsityksiä allergioita kohtaan. Nämä eivät kuitenkaan näy työmenetelmissä tai toimintamalleissa. Koulutuksesta tai työtehtävistä riippumatta tietämys erityisruokavalioiden eroista oli puutteellista ja osin virheellistä. Johtopäätöksenä voitiin todeta lisäkoulutuksen tarve.
Tutkimus oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus lomakekyselynä. Kyselylomake oli strukturoitu paperinen kyselylomake, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin satunnaisotannalla valitsemalla toimipisteet summittaisesti Seinäjoen - Nurmon alueelta. Vastauksia saatiin 189 kappaletta, joista varhaiskasvatuksen puolelta 130 ja ruokapalvelujen puolelta 59. Vakituisen henkilöstön lisäksi otannassa oli mukana opiskelijoita, työharjoittelijoita, työkokeilussa ja tuetulla työllä olevia vastaajia. Kysely toteutettiin tammi- ja helmikuussa 2016. Aineisto käsiteltiin Excel -ohjelmalla analysoiden ja taulukoimalla.
Teoriaosuudessa käsiteltiin julkisia ruokapalveluita, ravitsemuksellisuutta, ruoka-allergioiden yleisyyttä, välttämishoitoa ja anafylaksiaa. Lisäksi käsiteltiin päiväkoti- ja kouluruokailussa esiintyviä erityisruokavalioita, asennetta ja sen tutkimista.
Tuloksien perusteella tiedonhaku ja niiden päivittäminen on pääasiassa henkilökunnan oman tiedonhankinnan varassa. Työnantajan järjestämää koulutusta erityisruokavalioista toivottiin. Pääsääntöisesti vastaajat osasivat työskennellä ammattitaitoon kuuluvalla vastuullisella ja turvallisella tavalla erityisruokavaliot huomioon ottaen. Riskitilanteita pystyttäisiin selkeästi välttämään koulutuksen avulla. Asenteista nousi esiin vanhanaikaisia käsityksiä allergioita kohtaan. Nämä eivät kuitenkaan näy työmenetelmissä tai toimintamalleissa. Koulutuksesta tai työtehtävistä riippumatta tietämys erityisruokavalioiden eroista oli puutteellista ja osin virheellistä. Johtopäätöksenä voitiin todeta lisäkoulutuksen tarve.