Miten henkilöstö kuvailee asiantuntijuuttaan ja työnsä johtamista kehitysvammaisten palveluita tuottavassa yhdistyksessä?
Kauppinen-Hankaa, Sari (2016)
Lataukset:
Kauppinen-Hankaa, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603093001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603093001
Tiivistelmä
Kehitysvammaisten ihmisten oikeudet ja palvelut ovat moninaiset. Yhteiskunnallisen laajan muutoksen keskellä oikeudet ja palvelut eivät useinkaan vastaa toisiaan. Lisäksi niissä on tapahtunut muutoksia siitä lähtien, kun yhteiskunta on vastannut palveluiden tuottamisesta ja saatavuudesta. Tässä opinnäytetyössä kuvataan yhden kehitysvammaisille palveluita tuottavan yhdistyksen toimintaa henkilöstön kokemana. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa yhdistyksessä vallitsevasta tavasta tehdä työtä ja tavasta johtaa työtä sekä tuottaa tietoa arjessa käytetystä käsitteistöstä. Tuotettu tieto, eräänlainen nykytila-analyysi, mahdollistaa kehittämistoimien tai lisäkoulutusten tarpeen arvioinnin.
Opinnäytetyössä on etsitty teemaryhmähaastattelun keinoin kuvailevaa kokemustietoa henkilöstön asiantuntijuudesta ja johtamisesta yksityisessä palveluntuottajayhdistyksessä. Aineistonkeruu on tehty syksyllä 2013 teemojen mukaisesti. Yhdistys toimii yksilövastuisen hoitotyön filosofian mukaan aikuisten kehitysvammaisten palveluiden tuottajana. Henkilöstö koostuu suurimmalta osin terveydenhuollon ammattilaisista. Lisäksi työyhteisössä työskentelee useita muita ammattikuntia, joita kaikkia ohjaa sama toimintatapa.
Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Asiantuntijuus teeman yläkäsitteiksi muodostui yhdeksän asiakokonaisuutta. Nämä olivat innovatiivisuus, tarpeista lähtevä oikea-aikaisuus, yksilöllisyys, kohtaaminen, kokonaisuuksien hallinta, soveltava tekeminen, sallivien resurssien käyttö, reflektiotaidot ja ammattitaito. Johtamisen teeman käsitteiksi muodostuivat, henkilöstön kokemuksen mukaan, kuusi kokonaisuutta. Nämä olivat itsenäisyys, vastuunkannon hajanaisuus ja epäselvyys, ei tavoitettavissa oleva, tarvittavan tuen puuttuminen, luottamuksen puute osaamisen resursoinnissa ja ristiriitainen viestintä. Molempien teemojen kategoriat muodostuivat niistä asioista, joita henkilöstö oli kokenut tärkeiksi tai haastattelun tekoaikaan oleviksi elementeiksi työyhteisössä. Asiantuntijuuteen liitettyjen ominaisuuksien tai tekojen koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin. Johtamiseen liitettyjen asioiden koettiin olevan muutoksessa, joka aiheutti viestintähaasteita ja epävarmuutta.
Opinnäytetyössä on etsitty teemaryhmähaastattelun keinoin kuvailevaa kokemustietoa henkilöstön asiantuntijuudesta ja johtamisesta yksityisessä palveluntuottajayhdistyksessä. Aineistonkeruu on tehty syksyllä 2013 teemojen mukaisesti. Yhdistys toimii yksilövastuisen hoitotyön filosofian mukaan aikuisten kehitysvammaisten palveluiden tuottajana. Henkilöstö koostuu suurimmalta osin terveydenhuollon ammattilaisista. Lisäksi työyhteisössä työskentelee useita muita ammattikuntia, joita kaikkia ohjaa sama toimintatapa.
Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Asiantuntijuus teeman yläkäsitteiksi muodostui yhdeksän asiakokonaisuutta. Nämä olivat innovatiivisuus, tarpeista lähtevä oikea-aikaisuus, yksilöllisyys, kohtaaminen, kokonaisuuksien hallinta, soveltava tekeminen, sallivien resurssien käyttö, reflektiotaidot ja ammattitaito. Johtamisen teeman käsitteiksi muodostuivat, henkilöstön kokemuksen mukaan, kuusi kokonaisuutta. Nämä olivat itsenäisyys, vastuunkannon hajanaisuus ja epäselvyys, ei tavoitettavissa oleva, tarvittavan tuen puuttuminen, luottamuksen puute osaamisen resursoinnissa ja ristiriitainen viestintä. Molempien teemojen kategoriat muodostuivat niistä asioista, joita henkilöstö oli kokenut tärkeiksi tai haastattelun tekoaikaan oleviksi elementeiksi työyhteisössä. Asiantuntijuuteen liitettyjen ominaisuuksien tai tekojen koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin. Johtamiseen liitettyjen asioiden koettiin olevan muutoksessa, joka aiheutti viestintähaasteita ja epävarmuutta.