Suomenhevosten T-jalostussuunnan kantakirja-aines vuosina 1994-2014
Iso-Markku, Katri (2016)
Iso-Markku, Katri
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153187
Tiivistelmä
Toimeksiantajana työlle oli Suomen Hippos. Työhevosten jalostusohjesään-tö muuttui vuoden 2015 lopulla, joten työn toimeksiannon ajatuksena oli saada työstä jonkinlaisia uusia näkökulmia jalostusohjeäännön kannalta, sekä saada tietää millaista ainesta työhevoskantakirjaan on kirjattu kah-denkymmenen vuoden aikana.
Työn tavoitteena oli tutkia vuosina 1994-2014 kantakirjattuja suomentyö-hevosia. Minkälaista materiaalia T-suunnalle on kantakirjattu, mistä suvuis-ta nämä kantakirjatut hevoset ovat sekä miten näitä hevosia on käytetty ja-lostukseen. Tavoitteena oli myös tarkastella vuosikohtaisia eroja niin he-vosten rakennearvostelumittojen kuin menestyksen ja suorituksienkin suh-teen.
Aineisto sisälsi 20 vuoden sisällä kantakirjatut hevoset, niiden sukutiedot, jälkeläiset, rungon mitat, rakenne- sekä käyttöpisteet ja palkintoluokat. Suomen T-jalostussuunnan hevosten kanssa työskenteleville sekä harrasta-ville ihmisille lähetettiin haastattelu, jonka kautta saatiin näkemystä siitä, mitä T-suuntaan perehtyneillä ihmisillä oli T-suunnan jalostukseen kom-mentoitavaa.
Tulokset kertoivat, että suomenhevosten työsuunnan kantakirjausmäärät ovat laskemaan päin. Työsuuntaisia hevosia risteytetään suhteellisen paljon muihin linjoihin, mikä saattaa olla hyvä asia, mutta työsuuntaa saatetaan käyttää myös kantakirjaussuuntana, johon hevonen kirjataan, ellei sillä ole edellytyksiä päästä muihin kantakirjoihin. Työhevossuunnan kanta on ko-vaa vauhtia pienenemään päin, mikä luultavasti johtaa siihen että työhevo-sia jalostetaan eteenpäin muiden linjojen avulla, jolloin työhevosen suunta alkaa olemaan enemmän juoksijasuuntainen. Työsuuntaisten suomenhevos-ten rakennetta on jalostettu paljon kevyemmäksi kuin se oli joskus, mikä johtaa rakenneongelmiin sekä siihen, ettei suomenhevonen pärjää enää oi-keissa fyysisissä töissä.
Työn tavoitteena oli tutkia vuosina 1994-2014 kantakirjattuja suomentyö-hevosia. Minkälaista materiaalia T-suunnalle on kantakirjattu, mistä suvuis-ta nämä kantakirjatut hevoset ovat sekä miten näitä hevosia on käytetty ja-lostukseen. Tavoitteena oli myös tarkastella vuosikohtaisia eroja niin he-vosten rakennearvostelumittojen kuin menestyksen ja suorituksienkin suh-teen.
Aineisto sisälsi 20 vuoden sisällä kantakirjatut hevoset, niiden sukutiedot, jälkeläiset, rungon mitat, rakenne- sekä käyttöpisteet ja palkintoluokat. Suomen T-jalostussuunnan hevosten kanssa työskenteleville sekä harrasta-ville ihmisille lähetettiin haastattelu, jonka kautta saatiin näkemystä siitä, mitä T-suuntaan perehtyneillä ihmisillä oli T-suunnan jalostukseen kom-mentoitavaa.
Tulokset kertoivat, että suomenhevosten työsuunnan kantakirjausmäärät ovat laskemaan päin. Työsuuntaisia hevosia risteytetään suhteellisen paljon muihin linjoihin, mikä saattaa olla hyvä asia, mutta työsuuntaa saatetaan käyttää myös kantakirjaussuuntana, johon hevonen kirjataan, ellei sillä ole edellytyksiä päästä muihin kantakirjoihin. Työhevossuunnan kanta on ko-vaa vauhtia pienenemään päin, mikä luultavasti johtaa siihen että työhevo-sia jalostetaan eteenpäin muiden linjojen avulla, jolloin työhevosen suunta alkaa olemaan enemmän juoksijasuuntainen. Työsuuntaisten suomenhevos-ten rakennetta on jalostettu paljon kevyemmäksi kuin se oli joskus, mikä johtaa rakenneongelmiin sekä siihen, ettei suomenhevonen pärjää enää oi-keissa fyysisissä töissä.