12th Convention of the International Confederation of Principals (ICP 2015) - kongressin osallistuja-tyytyväisyystutkimus
Tanner, Hanna (2016)
Tanner, Hanna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602112163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602112163
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Suomen Rehtorit ry:lle. Suomen Rehtorit ry järjesti 3. – 6.8.2015 Helsingissä Finlandia-talolla 12th Convention of the International Confederation of Principals (ICP 2015) kongressin. Kongressi oli kansainvälinen kongressi, johon osallistui yli tuhat osanottajaa 35 eri maasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ICP 2015 -kongressiosallistujien tyytyväisyyttä järjestettyyn kongressiin.
Opinnäytetyön tietoperustassa perehdytään aluksi kongressin järjestämiseen yleensä. Tutkimuksen viitekehyksessä käydään läpi seuraavat kohdat: kongressin yleinen suunnittelu, kongressipaikan valinta, tieteellinen ohjelma ja näyttely, kongressin sosiaalinen ohjelma ja kongressin käytännön järjestelyt sekä osallistujapalautteen kerääminen ja analysointi. Nämä ovat asioita joita tulee tarkastella silloin, kun tutkitaan kongressin onnistumista osallistujan näkökulmasta.
Opinnäytteeseen sisältyy myös kyselytutkimus. ICP 2015 – kongressin kyselytutkimus tehtiin välittömästi kongressin jälkeen elokuussa 2015. Tutkimus tehtiin weblomakkeen avulla. ICP 2015 –kongressin tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimuskysely lähetettiin kaikille kongressiin osallistuneille.
Kyselyyn vastasi 387 henkilöä koko kyselyn vastausprosentin ollessa 44 %. Tutkimukseen vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä ICP 2015 –kongressiin, mutta myös muutamia kehitys-kohteita ilmeni.
Tutkimuskyselystä tuloksista voitiin nostaa esiin kolme selkeää kehityskohdetta. Ensimmäinen kehityskohde oli kongressin tieteellisen ohjelman workshop –osio ja sen substanssin kehittäminen. Ohjelmasisällön parantamiseksi ehdotettiin ohjelmasisällön kartoittamista ennakkoon osallistujakohderyhmältä. Saatujen tutkimustulosten perusteella toinen merkittävä kehityskohde oli kumppaninäyttely. Kumppaninäyttelyn painottuminen kansallisiin toimijoihin koettiin haastavaksi. Kumppaneiden paikallisuuden vuoksi näyttelyn anti jäi ulkomaisille osallistujille varsin ohueksi. Jatkossa tulisikin pohtia kansainvälisten tapahtumien yhteydessä näytteilleasettajien roolia tapahtumassa näyttelyn markkinointiviestinnän, näyttelyn sijainnin ja näyttelyn tarpeellisuuden näkökulmasta. Kolmas kehityskohde oli sosiaalinen ohjelman. Tutkimustulosten perusteella kongressin sosiaalinen ohjelma koettiin pääsääntöisesti onnistuneeksi. Tästä huolimatta kahden eri tilaisuuden osalta avoimissa vastuksissa annettiin runsaasti palautetta juhlatilojen ahtaudesta. Tilojen sopivuuden varmistamiseksi järjestäjän tulisi kiinnittää enemmän huomiota paikanvalintaan ja rajata osallistujamäärä olemassa olevan tilakapasiteetin mukaan.
Opinnäytetyön tietoperustassa perehdytään aluksi kongressin järjestämiseen yleensä. Tutkimuksen viitekehyksessä käydään läpi seuraavat kohdat: kongressin yleinen suunnittelu, kongressipaikan valinta, tieteellinen ohjelma ja näyttely, kongressin sosiaalinen ohjelma ja kongressin käytännön järjestelyt sekä osallistujapalautteen kerääminen ja analysointi. Nämä ovat asioita joita tulee tarkastella silloin, kun tutkitaan kongressin onnistumista osallistujan näkökulmasta.
Opinnäytteeseen sisältyy myös kyselytutkimus. ICP 2015 – kongressin kyselytutkimus tehtiin välittömästi kongressin jälkeen elokuussa 2015. Tutkimus tehtiin weblomakkeen avulla. ICP 2015 –kongressin tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimuskysely lähetettiin kaikille kongressiin osallistuneille.
Kyselyyn vastasi 387 henkilöä koko kyselyn vastausprosentin ollessa 44 %. Tutkimukseen vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä ICP 2015 –kongressiin, mutta myös muutamia kehitys-kohteita ilmeni.
Tutkimuskyselystä tuloksista voitiin nostaa esiin kolme selkeää kehityskohdetta. Ensimmäinen kehityskohde oli kongressin tieteellisen ohjelman workshop –osio ja sen substanssin kehittäminen. Ohjelmasisällön parantamiseksi ehdotettiin ohjelmasisällön kartoittamista ennakkoon osallistujakohderyhmältä. Saatujen tutkimustulosten perusteella toinen merkittävä kehityskohde oli kumppaninäyttely. Kumppaninäyttelyn painottuminen kansallisiin toimijoihin koettiin haastavaksi. Kumppaneiden paikallisuuden vuoksi näyttelyn anti jäi ulkomaisille osallistujille varsin ohueksi. Jatkossa tulisikin pohtia kansainvälisten tapahtumien yhteydessä näytteilleasettajien roolia tapahtumassa näyttelyn markkinointiviestinnän, näyttelyn sijainnin ja näyttelyn tarpeellisuuden näkökulmasta. Kolmas kehityskohde oli sosiaalinen ohjelman. Tutkimustulosten perusteella kongressin sosiaalinen ohjelma koettiin pääsääntöisesti onnistuneeksi. Tästä huolimatta kahden eri tilaisuuden osalta avoimissa vastuksissa annettiin runsaasti palautetta juhlatilojen ahtaudesta. Tilojen sopivuuden varmistamiseksi järjestäjän tulisi kiinnittää enemmän huomiota paikanvalintaan ja rajata osallistujamäärä olemassa olevan tilakapasiteetin mukaan.