Rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset : rakennusvesistä aiheutuva kuormitus ja sen hallinnan suunnittelu
Nurminen, Heidi (2015)
Nurminen, Heidi
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020189
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaista kuormitusta rakennustyömailta pintavaluntana johtuvat valumavedet eli rakennusvedet aiheuttavat vastaanottaville vesistöille ja mitkä tekijät vaikuttavat kuormituksen määrään ja laatuun. Yleisesti hulevesien hallinnassa keskitytään torjumaan niiden haitallisia vaikutuksia jo olemassa olevilla asuin-, teollisuus- tai kaupunkialueilla. Rakennustöiden aikaista kuormitusta ei nykyisellään huomioida riittävästi. Kuormitus on kuitenkin merkittävää ja sen vaikutukset vastaanottaviin vesistöihin voivat olla pitkäaikaisia.
Rakennustyömaiden vaikutukset rakennusvesien laatuun ovat moninaisia. Koska monet haitta-aineet siirtyvät vesistöissä sitoutuneina kiintoainekseen, pidetään kiintoaineksen määrää tärkeimpänä parametrina. Tässä työssä rakennusvesien laatua tarkastellaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen osalta.
Rakennusvesien hallinnan suunnittelussa huomioon tulee ottaa alueen koko ja luonne sekä mahdolliset valuntavesien aiheuttamat riskit. Ensisijaisesti paras ratkaisu on pyrkiä estämään välittömän pintavalunnan syntyä huomioimalla vettä läpäisemättömien pintojen sekä kasvillisuuden määrä. Päämääränä tulisi olla maaperän eroosion estäminen, ja että liikkeelle lähtenyt kiintoaines pysäytetään ennen sen päätymistä vesistöön.
Opinnäytetyössä esimerkkikohteena toimineen Kaarinan Rauhalinnan rakennustyömaalla vedenlaadun ja virtaamien seurantaa suoritettiin Rauhalinnanojassa jatkuvatoimisilla vedenlaadunmittalaitteilla sekä vesinäytteenotolla vertailujaksolla 14.11.2014–27.10.2015. Kokonaisfosforikuormitus Rauhalinnanojan valuma-alueelta oli noin 40 kg/a ja kiintoainekuormitus hieman alle 30 000 kg/a. Verrattaessa Rauhalinnanojassa esiintyneitä rakennustöiden aikaisia kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuuksia valmiilta pientaloalueelta saatuihin tuloksiin oli ero lähes kymmenkertainen.
Rakennustyömaiden vaikutukset rakennusvesien laatuun ovat moninaisia. Koska monet haitta-aineet siirtyvät vesistöissä sitoutuneina kiintoainekseen, pidetään kiintoaineksen määrää tärkeimpänä parametrina. Tässä työssä rakennusvesien laatua tarkastellaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen osalta.
Rakennusvesien hallinnan suunnittelussa huomioon tulee ottaa alueen koko ja luonne sekä mahdolliset valuntavesien aiheuttamat riskit. Ensisijaisesti paras ratkaisu on pyrkiä estämään välittömän pintavalunnan syntyä huomioimalla vettä läpäisemättömien pintojen sekä kasvillisuuden määrä. Päämääränä tulisi olla maaperän eroosion estäminen, ja että liikkeelle lähtenyt kiintoaines pysäytetään ennen sen päätymistä vesistöön.
Opinnäytetyössä esimerkkikohteena toimineen Kaarinan Rauhalinnan rakennustyömaalla vedenlaadun ja virtaamien seurantaa suoritettiin Rauhalinnanojassa jatkuvatoimisilla vedenlaadunmittalaitteilla sekä vesinäytteenotolla vertailujaksolla 14.11.2014–27.10.2015. Kokonaisfosforikuormitus Rauhalinnanojan valuma-alueelta oli noin 40 kg/a ja kiintoainekuormitus hieman alle 30 000 kg/a. Verrattaessa Rauhalinnanojassa esiintyneitä rakennustöiden aikaisia kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuuksia valmiilta pientaloalueelta saatuihin tuloksiin oli ero lähes kymmenkertainen.