Terveyspalveluiden järjestäminen osana sote-rakenneuudistusta
Miettinen, Jani-Jukka (2016)
Miettinen, Jani-Jukka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601101174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601101174
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on yksi suurimmista suomalaisen yhteiskunnan haasteista 2010-luvulla. Uudistusta on suunniteltu useita vuosia, mutta lopullista mallia tai lainsäädäntömuutoksia ei ole vielä saatu aikaiseksi. Nykyinen hallitus on määritellyt uudistuksen suuntaviivat antamassaan ratkaisussa 7.11.2015. Parhaillaan kirjoitetaan uutta lakiesitystä järjestämislaista ja muista lainsäädännön muutostarpeista.
Sote-uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia koko suomalaisen julkisen sektorin rakenteeseen, rahoitukseen ja johtamiseen. Uudistuksella tavoitellaan suoraan julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämistä kolmella miljardilla eurolla. Lisäksi uudistuksella pyritään mahdollistamaan kansalaisten riittävät ja oikeudenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne- ja rahoitusuudistus sekä aluehallintouudistus. Tässä opinnäytetyössä keskitytään terveyspalveluiden rakenneuudistukseen.
Uudistuksen yhteydessä kunnan tehtävät tulevat muuttumaan merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnan vastuulta uusille sote-alueille. Samalla kunnalle jää kuitenkin vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisystä. Muutos tarkoittaa myös uutta organisoitumista ja vallanjakoa kuntien sekä uusien sote-alueiden kesken. Alueet vastaavat jatkossa sosiaalihuollon lisäksi sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Perustuslain vaatimuksien mukaisesti on olennaista, että uusilla alueilla toteutuu demokraattinen päätöksenteko ja malli tarjoaa jokaiselle kansalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Opinnäytetyössä on pohdittu terveydenhuollon rakenneuudistuksen kriittisiä menestystekijöitä. Näiden tarkoituksena on mahdollistaa valtavan uudistuksen toteutumisen onnistuminen. Samalla on pohdittu kriittisesti kannattaisiko iso kokonaisuudistus toteuttaa pienempinä kokonaisuuksina. Työssä on esitetty vaihtoehtoinen malli Sipilän hallituksen esittämälle 15 uudelle sote-alueelle. Työn oikeudellisina kysymyksinä on käsitelty riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden määritelmää ja ratkaisuehdotuksena esitetty terveydenhuollon ”kirjastoautojen” hyödyntämistä. Kuntien asemaa on käsitelty sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisyn että jäljelle jäävien velvoitteiden osalta. Demokratian toteutuminen on huomioitu vertaamalla mahdollista uutta tilannetta voimassa olevaan kuntalain mukaiseen hallintomalliin.
Uudistuksen onnistumisen yksi suurimmista mahdollistajista on tietotekniikan hyödyntäminen. Työn johtopäätöksissä on pohdittu, miten tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää innovatiivisin menetelmin esimerkiksi osana eri sukupolvien välistä kanssakäymistä. Hoitotyössä tietotekniikan hyödyntämisessä on olennaista tietojen ajantasaisuus, oikeellisuus ja saaminen yhdestä paikasta. Tämä vaatii sekä lainsäädännön muutoksia mahdollistamaan tietojen sujuva jakaminen eri osapuolien kesken että tietoturvallisuuden ja yksityisyydensuojan vaatimuksien huomioimisen.
Sote-uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia koko suomalaisen julkisen sektorin rakenteeseen, rahoitukseen ja johtamiseen. Uudistuksella tavoitellaan suoraan julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämistä kolmella miljardilla eurolla. Lisäksi uudistuksella pyritään mahdollistamaan kansalaisten riittävät ja oikeudenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne- ja rahoitusuudistus sekä aluehallintouudistus. Tässä opinnäytetyössä keskitytään terveyspalveluiden rakenneuudistukseen.
Uudistuksen yhteydessä kunnan tehtävät tulevat muuttumaan merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnan vastuulta uusille sote-alueille. Samalla kunnalle jää kuitenkin vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisystä. Muutos tarkoittaa myös uutta organisoitumista ja vallanjakoa kuntien sekä uusien sote-alueiden kesken. Alueet vastaavat jatkossa sosiaalihuollon lisäksi sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Perustuslain vaatimuksien mukaisesti on olennaista, että uusilla alueilla toteutuu demokraattinen päätöksenteko ja malli tarjoaa jokaiselle kansalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Opinnäytetyössä on pohdittu terveydenhuollon rakenneuudistuksen kriittisiä menestystekijöitä. Näiden tarkoituksena on mahdollistaa valtavan uudistuksen toteutumisen onnistuminen. Samalla on pohdittu kriittisesti kannattaisiko iso kokonaisuudistus toteuttaa pienempinä kokonaisuuksina. Työssä on esitetty vaihtoehtoinen malli Sipilän hallituksen esittämälle 15 uudelle sote-alueelle. Työn oikeudellisina kysymyksinä on käsitelty riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden määritelmää ja ratkaisuehdotuksena esitetty terveydenhuollon ”kirjastoautojen” hyödyntämistä. Kuntien asemaa on käsitelty sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisyn että jäljelle jäävien velvoitteiden osalta. Demokratian toteutuminen on huomioitu vertaamalla mahdollista uutta tilannetta voimassa olevaan kuntalain mukaiseen hallintomalliin.
Uudistuksen onnistumisen yksi suurimmista mahdollistajista on tietotekniikan hyödyntäminen. Työn johtopäätöksissä on pohdittu, miten tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää innovatiivisin menetelmin esimerkiksi osana eri sukupolvien välistä kanssakäymistä. Hoitotyössä tietotekniikan hyödyntämisessä on olennaista tietojen ajantasaisuus, oikeellisuus ja saaminen yhdestä paikasta. Tämä vaatii sekä lainsäädännön muutoksia mahdollistamaan tietojen sujuva jakaminen eri osapuolien kesken että tietoturvallisuuden ja yksityisyydensuojan vaatimuksien huomioimisen.