Konserttisaleista kaupunkiaktivismiin : Osallisuuden suuntia kunnallisten kulttuurituottajien työssä
Ala-Nikkola, Elina (2015)
Ala-Nikkola, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420706
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä ennakoitiin kunnallisten kulttuuritalojen roolia sekä tuottajien osaamistarpeita erityisesti kaupungeissa lisääntyneen osallisuuden ja osallistamisen merkityksien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa alan koulutuksen proaktiiviseen kehittämiseen. Työn tilaaja oli Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö antoi myös välineitä kunnille kulttuuritoiminnan kehittämiseen.
Työn empiirinen aineisto kerättiin Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämästä pääkaupunkiseudun kulttuurituottajien täydennyskoulutuksesta. Menetelminä käytettiin kyselyitä, avointa keskustelua sekä ryhmätyöskentelyä. Lisäksi toteutettiin dokumenttianalyysit pääkaupunkiseudun kulttuuritalojen ohjelmistokalentereista sekä sosiaalisen median käytöstä sekä haastateltiin yhden kaupungin osallisuustyöntekijöitä. Kerättyä materiaalia verrattiin viitekehykseen, joka koostuu osallisuuden, yhteisöllisyyden, kaupunkiympäristöjen ja kulttuuripolitiikan tietoperustasta.
Työ osoittaa, että sekä kuntademokraattisessa että kulttuuripoliittisessa kehityksessä korostuvat asukkaiden ja yleisöjen osallisuus sekä laaja kulttuurin käsite, jossa kulttuurilla on keskeinen rooli kuntien paikallisen hyvinvoinnin, imagon ja taloudellisten hyötyjen tuottajana eri sektoreiden rajapinnoilla. Yhteisöllisen osallistumisen kasvutrendi näyttäytyy myös kaupunkiympäristöjä elävöittävänä asukkaiden omaehtoisena kaupunkiaktivismina. Kulttuuritalot sijoittuvat kaikkien edellä mainittujen muutosten objektiksi. Opinnäytetyössä selvitettiin muutosten merkitystä ja vaikutusta kulttuuritalojen toimintaan sekä ennakoitiin vaikutuksia kulttuurituottajien työnkuviin kulttuuritaloissa.
Tuloksena havaittiin, että ympäristön muutoksesta huolimatta, kulttuuritalojen toiminta perustuu kuitenkin pääosin traditionaaliseen esitystoiminnan tuottamiseen. Tarve muutokselle osallistavampaan suuntaan tiedostetaan, mutta kunnallisella kentällä keinoja sen toteuttamiseen ei ole riittävästi. Haasteita osallisuudelle ja osallistamiselle aiheuttaa se, että niihin liittyvien strategisten päämäärien ja todellisen toiminnan välillä sijaitsee vielä kuilu, jota voidaan sillata koulutuksella ja kuntapäättäjien tiedon lisäämisellä.
Osallistamisosaaminen sijoittuu ennakoinnin mukaan yhtäältä sellaisiin osallistamisen tapoihin, jossa yleisön aktiivinen osallistuminen tapahtuu valmiiksi tuotetun rakenteen sisällä, esimerkiksi työpajoissa tai yleisötyössä. Toisaalta se sijoittuu osallistamisen tapoihin, jotka määrittyvät opinnäytetyössä esitetyn fasilitoivan verkostokuriirin rooliin. Siinä keskeistä on yleisön subjektius tuotantoprosessin kaikissa rooleissa ja vaiheissa. Tuottajan osaamiseen määrittyvät eri verkostojen omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen, jakamistalous, joukkoistaminen ja yhteisöjen managerointi niin fyysisissä kuin verkkoympäristöissäkin kulttuurituotteiden synnyttämiseksi. Kulttuuritalo on lähiöiden aktiivista toimintaa synnyttävä ja ylläpitävä subjekti. Sen operationaalisen toiminnan keskiöön sijoittuu kulttuurituottajan työ. Kunnallisten kulttuurituottajien kouluttamisessa tulisi jatkossa kiinnittää osallistamisosaamisen lisäksi huomiota myös ammatillisen identiteetin synnyttämiseen, tukemiseen ja muutosvalmiuteen yksilöllisestä tuottajapositiosta käsin.
Työn empiirinen aineisto kerättiin Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämästä pääkaupunkiseudun kulttuurituottajien täydennyskoulutuksesta. Menetelminä käytettiin kyselyitä, avointa keskustelua sekä ryhmätyöskentelyä. Lisäksi toteutettiin dokumenttianalyysit pääkaupunkiseudun kulttuuritalojen ohjelmistokalentereista sekä sosiaalisen median käytöstä sekä haastateltiin yhden kaupungin osallisuustyöntekijöitä. Kerättyä materiaalia verrattiin viitekehykseen, joka koostuu osallisuuden, yhteisöllisyyden, kaupunkiympäristöjen ja kulttuuripolitiikan tietoperustasta.
Työ osoittaa, että sekä kuntademokraattisessa että kulttuuripoliittisessa kehityksessä korostuvat asukkaiden ja yleisöjen osallisuus sekä laaja kulttuurin käsite, jossa kulttuurilla on keskeinen rooli kuntien paikallisen hyvinvoinnin, imagon ja taloudellisten hyötyjen tuottajana eri sektoreiden rajapinnoilla. Yhteisöllisen osallistumisen kasvutrendi näyttäytyy myös kaupunkiympäristöjä elävöittävänä asukkaiden omaehtoisena kaupunkiaktivismina. Kulttuuritalot sijoittuvat kaikkien edellä mainittujen muutosten objektiksi. Opinnäytetyössä selvitettiin muutosten merkitystä ja vaikutusta kulttuuritalojen toimintaan sekä ennakoitiin vaikutuksia kulttuurituottajien työnkuviin kulttuuritaloissa.
Tuloksena havaittiin, että ympäristön muutoksesta huolimatta, kulttuuritalojen toiminta perustuu kuitenkin pääosin traditionaaliseen esitystoiminnan tuottamiseen. Tarve muutokselle osallistavampaan suuntaan tiedostetaan, mutta kunnallisella kentällä keinoja sen toteuttamiseen ei ole riittävästi. Haasteita osallisuudelle ja osallistamiselle aiheuttaa se, että niihin liittyvien strategisten päämäärien ja todellisen toiminnan välillä sijaitsee vielä kuilu, jota voidaan sillata koulutuksella ja kuntapäättäjien tiedon lisäämisellä.
Osallistamisosaaminen sijoittuu ennakoinnin mukaan yhtäältä sellaisiin osallistamisen tapoihin, jossa yleisön aktiivinen osallistuminen tapahtuu valmiiksi tuotetun rakenteen sisällä, esimerkiksi työpajoissa tai yleisötyössä. Toisaalta se sijoittuu osallistamisen tapoihin, jotka määrittyvät opinnäytetyössä esitetyn fasilitoivan verkostokuriirin rooliin. Siinä keskeistä on yleisön subjektius tuotantoprosessin kaikissa rooleissa ja vaiheissa. Tuottajan osaamiseen määrittyvät eri verkostojen omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen, jakamistalous, joukkoistaminen ja yhteisöjen managerointi niin fyysisissä kuin verkkoympäristöissäkin kulttuurituotteiden synnyttämiseksi. Kulttuuritalo on lähiöiden aktiivista toimintaa synnyttävä ja ylläpitävä subjekti. Sen operationaalisen toiminnan keskiöön sijoittuu kulttuurituottajan työ. Kunnallisten kulttuurituottajien kouluttamisessa tulisi jatkossa kiinnittää osallistamisosaamisen lisäksi huomiota myös ammatillisen identiteetin synnyttämiseen, tukemiseen ja muutosvalmiuteen yksilöllisestä tuottajapositiosta käsin.