Ulkoistetun hiehonkasvatuksen markkinat Kainuussa
Rusanen, Juho (2015)
Rusanen, Juho
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121220440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121220440
Tiivistelmä
Maataloussektorilla vallitsee voimakas rakennekehitys, jonka seurauksena tilojen määrä vähenee ja keskikoko kasvaa. Tuotantoaan kehittävillä tiloilla voi ongelmaksi muodostua, mistä puuttuvat resurssit kasvaviin tarpeisiin hankitaan. Erityisesti pelto-, työvoima- ja pääomaresurssien hankinnassa voi olla vaikeuksia. Strategisesti ajatteleva maatalousyrittäjä näkee tilojen välisen yhteistyön ja verkostoitumisen yhtenä ratkaisuna resurssipulaan. Maitotilalla uudistushiehojen kasvatus sitoo resursseja. Maidontuottaja voi tehostaa pääoman sekä työ- ja osaamisresurssin käyttöä lisäämällä tuotetun maidon määrää ulkoistamalla hiehojen kasvatuksen. Hiehojen kasvattaminen on mahdollisuus maatalousyrityksen tuotantosuunnaksi. Hiehonkasvatusyhteistyössä toiminta tehostuu kun kumpikin osapuoli voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko kainuulaisilla maatiloilla kiinnostusta ulkoistaa hiehojen kasvatus tai alkaa kasvattamaan hiehoja maitotilan tarpeisiin. Lisäksi selvitettiin, millaisia yhteistyöstä kiinnostuneet yrittäjät ovat sekä miksi maitotilat haluavat ulkoistaa kasvatuksen ja millaisia laatuvaatimuksia heillä on hiehonkasvattajaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin sekä posti- että verkkokyselynä kaikille kainuulaisille maito, muu nautakarja sekä yli 20 ha kasvinviljelytiloille.
Kainuussa näyttää olevan kiinnostusta sekä hiehonkasvatuksen ulkoistamiseen että hiehojen kasvattamiseen. Yleisin syy kiinnostukselle ulkoistaa kasvatus oli lehmämäärän lisääminen nykyisestä. Kiinnostuneet olivat melko nuoria ja ilmoittivat jatkavansa yrittäjänä yli 10 vuotta. Noin kahdeksan prosenttia alueen hiehoista olisi siirtymässä ulkoistettuun kasvatukseen, jos sopiva kasvattaja löytyy. Tällä hetkellä Kainuussa olisi tarpeeksi kasvatuspaikkoja täyttämään niiden kysyntä. Kasvatuksesta kiinnostuneet olivat keskimääräistä vanhempia yrittäjiä ja suurin osa heistä jatkaa maatalousyrittäjänä alle 10 vuotta. He myös ilmoittivat tavoittelevansa työmäärän vähentämistä sekä mahdollisuutta osa-aikaiseen maatalouteen. Hiehonkasvattamisesta vähän kiinnostuneet taas olivat nuoria jotka jatkavat maatalousyrittäjänä yli 10 vuotta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko kainuulaisilla maatiloilla kiinnostusta ulkoistaa hiehojen kasvatus tai alkaa kasvattamaan hiehoja maitotilan tarpeisiin. Lisäksi selvitettiin, millaisia yhteistyöstä kiinnostuneet yrittäjät ovat sekä miksi maitotilat haluavat ulkoistaa kasvatuksen ja millaisia laatuvaatimuksia heillä on hiehonkasvattajaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin sekä posti- että verkkokyselynä kaikille kainuulaisille maito, muu nautakarja sekä yli 20 ha kasvinviljelytiloille.
Kainuussa näyttää olevan kiinnostusta sekä hiehonkasvatuksen ulkoistamiseen että hiehojen kasvattamiseen. Yleisin syy kiinnostukselle ulkoistaa kasvatus oli lehmämäärän lisääminen nykyisestä. Kiinnostuneet olivat melko nuoria ja ilmoittivat jatkavansa yrittäjänä yli 10 vuotta. Noin kahdeksan prosenttia alueen hiehoista olisi siirtymässä ulkoistettuun kasvatukseen, jos sopiva kasvattaja löytyy. Tällä hetkellä Kainuussa olisi tarpeeksi kasvatuspaikkoja täyttämään niiden kysyntä. Kasvatuksesta kiinnostuneet olivat keskimääräistä vanhempia yrittäjiä ja suurin osa heistä jatkaa maatalousyrittäjänä alle 10 vuotta. He myös ilmoittivat tavoittelevansa työmäärän vähentämistä sekä mahdollisuutta osa-aikaiseen maatalouteen. Hiehonkasvattamisesta vähän kiinnostuneet taas olivat nuoria jotka jatkavat maatalousyrittäjänä yli 10 vuotta.