Outgoing Student Mobility Satisfaction at Laurea University of Applied Sciences
Heikkinen, Emma; Karttunen, Hanna (2015)
Heikkinen, Emma
Karttunen, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118778
Tiivistelmä
Lähtevien vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyys Laurea-ammattikorkeakoulussa
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Laurea-ammattikorkeakoulusta vuosina 2013 ja 2014 opiskelijavaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluun lähteneiden opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälinen toimisto.
Opinnäytetyössä keskityttiin tutkimaan opiskelijaliikkuvuutta, joka tapahtuu osana korkeakoulujen koulutusohjelmaa ja joka kestää vähintään kolme kuukautta ja enintään yhden vuoden. Opinnäytetyössä käsiteltiin ulkomailla vaihto-opiskelua ja työharjoittelua yleisesti ja minkälaista hyötyä ja kilpailukykyä opiskelija voi saavuttaa opiskelijaliikkuvuuden aikana. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös tapahtumasarjaa, jonka opiskelijaliikkuvuuteen osallistuva Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija käy läpi pyrkiessään vaihtoon. Vaihtoon lähdön syyt ja suomalaisten työnantajien suhtautuminen kansainvälisen tietotaidon omaaviin entisiin vaihto-opiskelijoihin olivat yksi mielenkiinnon kohteista. Lisäksi tässä työssä tarkasteltiin, miten globalisaatio ja kansainvälistyminen on vaikuttanut suomalaisiin korkeakouluihin ja suomalaiseen työelämään.
Tutkimus suoritettiin hyödyntäen kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Toimeksiantaja antoi kyselylomakkeen, jonka opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneet Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat joutuneet täyttämään, ja tulokset, joita hyödynnettiin tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi tekijöihin, joissa käsiteltiin opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneiden tyytyväisyyttä kolmella eri osa-alueella: kohdemaan, opiskelijaliikkuvuuden tyypin ja vaihto-ohjelman mukaan. Jotta voitiin tutkia opiskelijoiden tyytyväisyyttä, oli oleellista tarkastella vaihtoon lähdön syitä ja tutkia, toteutuivatko asetetut tavoitteet opiskelijaliikkuvuuden aikana. Oli myös tärkeää ottaa selvää, millaisia mahdollisuuksia vastaanottava korkeakoulu tai työpaikka tarjoaa opiskelijoille, ja arvioida mitä näkökohtia opiskelijat arvostavat eniten.
Tulokset osoittivat, että vaihtoon lähtö Laurean kautta on helppoa ja organisoitu hyvin. Sekä kansainvälinen toimisto että muut opiskelijat ja lehtorit koettiin voimavarana ja hyvänä tiedon lähteenä. Syyt vaihtoon lähdön takana olivat monipuoliset, mutta suurimmat syyt ovat henkilökohtaisessa kasvussa, uusien kulttuurien kokemisessa ja vieraiden kielten opiskelussa.
Tyytyväisyyserot opiskelijaliikkuvuuden tyyppien, eli vaihto-opiskelijoiden, ulkomailla työharjoittelun suorittaneiden ja nämä kaksi yhdistäneiden opiskelijoiden välillä olivat vähäiset, mutta pientä hajontaa oli havaittavissa arvioitaessa vaihtokokemuksen akateemista ja ammatillista hyödyllisyyttä. Vaihto-ohjelmien tyytyväisyyserot olivat suuremmat, ja osoittivat selkeästi, että Nordplus-opiskelijat olivat vähiten tyytyväisiä kokemukseen, kun taas FIRST-ohjelman kautta tai Bilateral-sopimuksen tehneet antoivat korkeimmat pisteet jokaisessa kategoriassa. Maiden vertailussa opiskelijamäärältään suositummat maat, Espanja, Saksa, Iso-Britannia ja Alankomaat pärjäsivät hyvin, mutta eivät saavuttaneet korkeimpia pisteitä. Tutkimuksen mukaan parhaimmat kohdemaat olivat Meksiko, Ghana ja Indonesia. Heikoiten vertailussa menestyivät Latvia, Slovenia ja Vietnam
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Laurea-ammattikorkeakoulusta vuosina 2013 ja 2014 opiskelijavaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluun lähteneiden opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälinen toimisto.
Opinnäytetyössä keskityttiin tutkimaan opiskelijaliikkuvuutta, joka tapahtuu osana korkeakoulujen koulutusohjelmaa ja joka kestää vähintään kolme kuukautta ja enintään yhden vuoden. Opinnäytetyössä käsiteltiin ulkomailla vaihto-opiskelua ja työharjoittelua yleisesti ja minkälaista hyötyä ja kilpailukykyä opiskelija voi saavuttaa opiskelijaliikkuvuuden aikana. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös tapahtumasarjaa, jonka opiskelijaliikkuvuuteen osallistuva Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija käy läpi pyrkiessään vaihtoon. Vaihtoon lähdön syyt ja suomalaisten työnantajien suhtautuminen kansainvälisen tietotaidon omaaviin entisiin vaihto-opiskelijoihin olivat yksi mielenkiinnon kohteista. Lisäksi tässä työssä tarkasteltiin, miten globalisaatio ja kansainvälistyminen on vaikuttanut suomalaisiin korkeakouluihin ja suomalaiseen työelämään.
Tutkimus suoritettiin hyödyntäen kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Toimeksiantaja antoi kyselylomakkeen, jonka opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneet Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat joutuneet täyttämään, ja tulokset, joita hyödynnettiin tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi tekijöihin, joissa käsiteltiin opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneiden tyytyväisyyttä kolmella eri osa-alueella: kohdemaan, opiskelijaliikkuvuuden tyypin ja vaihto-ohjelman mukaan. Jotta voitiin tutkia opiskelijoiden tyytyväisyyttä, oli oleellista tarkastella vaihtoon lähdön syitä ja tutkia, toteutuivatko asetetut tavoitteet opiskelijaliikkuvuuden aikana. Oli myös tärkeää ottaa selvää, millaisia mahdollisuuksia vastaanottava korkeakoulu tai työpaikka tarjoaa opiskelijoille, ja arvioida mitä näkökohtia opiskelijat arvostavat eniten.
Tulokset osoittivat, että vaihtoon lähtö Laurean kautta on helppoa ja organisoitu hyvin. Sekä kansainvälinen toimisto että muut opiskelijat ja lehtorit koettiin voimavarana ja hyvänä tiedon lähteenä. Syyt vaihtoon lähdön takana olivat monipuoliset, mutta suurimmat syyt ovat henkilökohtaisessa kasvussa, uusien kulttuurien kokemisessa ja vieraiden kielten opiskelussa.
Tyytyväisyyserot opiskelijaliikkuvuuden tyyppien, eli vaihto-opiskelijoiden, ulkomailla työharjoittelun suorittaneiden ja nämä kaksi yhdistäneiden opiskelijoiden välillä olivat vähäiset, mutta pientä hajontaa oli havaittavissa arvioitaessa vaihtokokemuksen akateemista ja ammatillista hyödyllisyyttä. Vaihto-ohjelmien tyytyväisyyserot olivat suuremmat, ja osoittivat selkeästi, että Nordplus-opiskelijat olivat vähiten tyytyväisiä kokemukseen, kun taas FIRST-ohjelman kautta tai Bilateral-sopimuksen tehneet antoivat korkeimmat pisteet jokaisessa kategoriassa. Maiden vertailussa opiskelijamäärältään suositummat maat, Espanja, Saksa, Iso-Britannia ja Alankomaat pärjäsivät hyvin, mutta eivät saavuttaneet korkeimpia pisteitä. Tutkimuksen mukaan parhaimmat kohdemaat olivat Meksiko, Ghana ja Indonesia. Heikoiten vertailussa menestyivät Latvia, Slovenia ja Vietnam