Liikelaboratorion käyttö diabeetikon tukipohjallisprosessissa : miten kävelyn aika- ja matkamuuttujien ja jalkaterän plantaaripaineen mittaamista voidaan käyttää tukipohjallisprosessissa?
Antola, Elina; Saari, Reeta (2015)
Antola, Elina
Saari, Reeta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118648
Tiivistelmä
Suomessa moni diabeetikko on oikeutettu maksusitoumuksella saamaan yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset, joiden tarkoituksena on yleensä ennaltaehkäistä diabeteksesta johtuvia alaraajojen komplikaatioita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Metropolian liikelaboratorion laitteiston hyödynnettävyyttä diabeetikoiden tukipohjallisten arvioinnissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata hyviä tukipohjallisten arviontikäytänteitä. Työmme oli osana VATA (vaikuttavat tavat) -hanketta, jonka tarkoituksena oli kehittää näyttöön perustuvia apuvälineiden luovutusperusteita. Yhteistyökumppaninamme toimi Koivukylän terveysasema.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli monimetodinen. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla Pubmed ja ScienceDirect -tietokannoista, Optogait ja Medilogic -laitteistoja hyödyntämällä sekä kyselylomakkeella. Tutkimusryhmä koostui kolmesta 51–65-vuotiaasta diabeetikosta, jotka käyttivät yksilöllisiä tukipohjallisia. Mittasimme jalkaterän plantaarista painetta, kävelyn askelpituutta ja askelleveyttä sekä tuki- ja heilahdusvaiheiden kestoa. Mittaukset teimme ilman tukipohjallisia sekä tukipohjallisten kanssa ja vertasimme näistä saatuja tuloksia keskenään. Aineistojen analysointi tapahtui sekä laadullisesti että määrällisesti. Lopuksi pohdimme, voisiko tämän tyyppisistä mittauksista olla hyötyä diabeetikon tukipohjallisten hankintaprosessissa.
Plantaaripaineesta saadut tulokset viittasivat siihen, että jokaisen tutkittavan yksilölliset tukipohjalliset vähensivät painetta tietyillä jalkapohjan alueilla ja onnistuivat tasaamaan painetta laajemmalle alueelle. Kävelyn oikean ja vasemman jalan askelpituuksien erot tasaantuivat, mutta askelleveydessä erot kasvoivat. Askelleveys kuitenkin pieneni tukipohjallisia käytettäessä. Kävelyn tuki- ja heilahdusvaiheiden kestot saatiin keskiarvoisesti lähemmäksi normaaleja viitearvoja. Kyselylomakkeesta saatujen tietojen mukaan tutkittavat kokivat mittaukset hyödyllisiksi.
Tutkimusten mukaan korkea plantaarinen paine on riskitekijä jalkahaavojen syntymiselle diabeetikolla. Medilogic -painepohjallisten avulla voidaan arvioida tukipohjallisen kevennysvaikutusta. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että diabeetikon kävely on hitaampaa ja kävelyn tukivaihe on pitkittynyt. Optogait-järjestelmällä saadut tulokset kertovat diabeetikon kävely- ja liikkumiskyvystä. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta helpottuuko kävely ja liikkuminen, jos tulokset saadaan lähemmäksi viitearvoja.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli monimetodinen. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla Pubmed ja ScienceDirect -tietokannoista, Optogait ja Medilogic -laitteistoja hyödyntämällä sekä kyselylomakkeella. Tutkimusryhmä koostui kolmesta 51–65-vuotiaasta diabeetikosta, jotka käyttivät yksilöllisiä tukipohjallisia. Mittasimme jalkaterän plantaarista painetta, kävelyn askelpituutta ja askelleveyttä sekä tuki- ja heilahdusvaiheiden kestoa. Mittaukset teimme ilman tukipohjallisia sekä tukipohjallisten kanssa ja vertasimme näistä saatuja tuloksia keskenään. Aineistojen analysointi tapahtui sekä laadullisesti että määrällisesti. Lopuksi pohdimme, voisiko tämän tyyppisistä mittauksista olla hyötyä diabeetikon tukipohjallisten hankintaprosessissa.
Plantaaripaineesta saadut tulokset viittasivat siihen, että jokaisen tutkittavan yksilölliset tukipohjalliset vähensivät painetta tietyillä jalkapohjan alueilla ja onnistuivat tasaamaan painetta laajemmalle alueelle. Kävelyn oikean ja vasemman jalan askelpituuksien erot tasaantuivat, mutta askelleveydessä erot kasvoivat. Askelleveys kuitenkin pieneni tukipohjallisia käytettäessä. Kävelyn tuki- ja heilahdusvaiheiden kestot saatiin keskiarvoisesti lähemmäksi normaaleja viitearvoja. Kyselylomakkeesta saatujen tietojen mukaan tutkittavat kokivat mittaukset hyödyllisiksi.
Tutkimusten mukaan korkea plantaarinen paine on riskitekijä jalkahaavojen syntymiselle diabeetikolla. Medilogic -painepohjallisten avulla voidaan arvioida tukipohjallisen kevennysvaikutusta. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että diabeetikon kävely on hitaampaa ja kävelyn tukivaihe on pitkittynyt. Optogait-järjestelmällä saadut tulokset kertovat diabeetikon kävely- ja liikkumiskyvystä. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta helpottuuko kävely ja liikkuminen, jos tulokset saadaan lähemmäksi viitearvoja.