fi=Laurea-ammattikorkeakoulu|en=Laurea University of Applied Sciences|sv=Laurea University of Applied Sciences|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/122024-03-29T04:49:37Z2024-03-29T04:49:37ZBusiness Risks in the Game Industry from Sole Entrepreneurs’ PerspectiveValtonen, Juliahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503942024-03-27T10:00:18Z2024-03-27T09:55:05ZBusiness Risks in the Game Industry from Sole Entrepreneurs’ Perspective
Valtonen, Julia
Työn tavoitteena on tunnistaa liiketoiminnan riskit, joita pelialalle pyrkivä yksinyrittäjä saattaa kohdata. Löydöksien on tarkoitus auttaa myös muita alalla jo olevia tunnistamaan omia riskejään. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yksinyrittäjyyteen, riskienhallintaan ja pelialaan liittyvää kirjallisuutta, joka tarjoaa lukijalle perustietoa aiheesta, sekä selventää tutkimuksen keskeisiä käsitteitä.
Opinnäytetyössä käytettiin menetelminä narratiivista kirjallisuuskatsausta ja SWOT-analyysiä, jotka yhdessä auttoivat vastaamaan tutkimuskysymykseen. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kerättiin yhteen jo olemassa olevaa tietoa aiheesta. Tämän jälkeen SWOT-analyysiä käytettiin tunnistamaan tekstistä pelialaan ja yksinyrittäjyyteen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Toisin sanoen, SWOT-analyysiä käytettiin opinnäytetyön tulosten kokoamiseen ja visualisointiin.
Opinnäytetyö paljastaa, että yksinyrittäjät kohtaavat lukuisia liiketoimintariskejä pelialalla, jotka johtuvat sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä, kuten alalla vallitsevista markkinoista ja erilaisten teknologioiden hyödyntämisestä. Näiden riskien lisäksi yksinyrittäjien on huomioitava resurssien ja rahoituksen saatavuus, lainsäädäntö, sekä maineeseen liittyvät mahdolliset uhat. Ala tarjoaa kuitenkin myös lukuisia mahdollisuuksia uusille innovaatioille.
Vaikka riskejä löytyi useita, on tärkeää huomioida alalla tapahtuvat nopeat muutokset, sekä se, että osa tuloksista saattavat vanhentua nopeasti. Jokaisen yksinyrittäjän on suositeltavaa huomioida oma henkilökohtainen tilanteensa riskejä arvioidessaan.; The primary goal of this thesis is to identify the business risks that sole entrepreneurs may face when starting to develop their own games. Additionally, the findings are designed to assist those already established in the field in identifying their own risks more effectively. The theoretical framework includes an examination of the literature on sole entrepreneurship, risk management, and the game industry, the purpose of which is to provide a fundamental understanding of the subject and clarify the main concepts of the study.
Narrative literature review and SWOT analysis were used as research methods in this thesis, which together address the research question. The narrative literature review was used to compile existing information on the subject. Afterwards, the SWOT analysis was used to identify strengths, weaknesses, opportunities, and threats related to the gaming industry and sole entrepreneurship from the text. In other words, the SWOT analysis was used to compile and visualize the results of the thesis.
The thesis reveals that sole entrepreneurs in the gaming industry encounter numerous business risks stemming from both external and internal factors, such as the dynamics of the market within the industry and the use of various technologies. Besides these, sole entrepreneurs must consider the availability of resources and funding, legislation, and potential risks to the business's reputation. Nevertheless, the sector also presents opportunities for new innovations.
Although several risks were found, it is important to consider the rapid changes in the industry, as well as the fact that some of the results may become outdated rather quickly. It is recommended that each sole entrepreneur consider their personal situation when assessing risks.
2024-03-27T09:55:05ZLähituen toimintatapojen kehittäminenKorpi, Mattihttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503922024-03-27T10:00:20Z2024-03-27T09:41:39ZLähituen toimintatapojen kehittäminen
Korpi, Matti
Opinnäytetyö kirjoitettiin Aalto Yliopiston toimeksiannosta helmikuusta 2023 alkaen päättyen kesään 2023. Työ koostui päiväkirjasta ja viikkoanalyyseistä kymmenen viikon ajalta. Päiväkirja sisälsi kuvaukset päivän töistä, kun taas viikkoanalyysien tarkoituksena oli tarkastella työtä kymmenen eri aiheen kautta.
Työn tekijänä toimi vakinaisessa työsuhteessa Aalto yliopiston lähituessa. Työtehtävät sisälsivät lähituen tehtäviä kampusalueella, mukaan lukien kaikki nopean reagoinnin tehtävät ja erilaiset tutkimuksen tuen työtehtävät.
Opinnäytetyötä kirjoittaessa kirjoittaja havaitsi kehityskohteita omassa ja organisaation työskentelymalleissa. Vaikka kirjoittaja oli ehtinyt työtä aloittaessaan työskennellä jo kolme ja puoli vuotta vastaavissa tehtävissä, työ avasi hänen näkemyksensä siitä, minkälaisia taitoja kyseisessä roolissa tarvitsee.
Kirjoittaja kuuluu osaksi Eus-tiimiä (end user support), joka vastaa yliopiston asiakaspalvelusta it-asioissa.
2024-03-27T09:41:39ZInfektoituneen leikkaushaavan tunnistaminen ja hoitoAhonen, SakuAlerinne, MatiasLehmonen, Santerihttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503652024-03-27T08:00:12Z2024-03-27T07:39:59ZInfektoituneen leikkaushaavan tunnistaminen ja hoito
Ahonen, Saku; Alerinne, Matias; Lehmonen, Santeri
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanille laadukasta ja ajantasaista opetusmateriaalia kirurgisesta hoitotyöstä ja haavahoidosta sairaanhoitajakoulutuksen tutkinnon ja kirurgisen hoitotyön moduulin tavoitteisiin peilaten.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli edistää tilaajaorganisaation sairaanhoitajakoulutuksen toteutusta audiovisuaalisin oppimismenetelmin ja materiaalein liittyen em. tarkoitukseen ja tavoitteeseen. Materiaalin tietoperusta pohjautuu viimeisimpään näyttöön perustuvaan tietoon sekä sairaanhoitajakoulutuksessa käytettyyn materiaaliin, jota täydentää aiheeseen syventyvä kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä kahdessa vaiheessa, jossa menetelmällistä osuutta edustaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Sen tarkoituksena oli selvittää tarkemmin infektoituneen haavanhoitoon liittyviä haasteita itse kliinisestä työympäristöstä, jotta näihin kyetään paneutua itse toiminnallisessa osuudessa materiaalia tuottaessa audiovisuaaliseen muotoon. Lopputuloksen arviointi perustui opinnäytetyön tilaajan kriteereihin materiaalin sisällöstä, sekä tehdyistä toiminnallisista ratkaisuista toiminnallisessa vaiheessa itsearvioinnin muodossa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kirurgisen haavan tunnistaminen perustuu sen perinteisten, sekä systeemisten oirekuvien tarkkailuun ja seurantaan, tosin sen tunnistamisen haasteet liittyvät myös oireiden samankaltaisuuteen tavanomaisten inflammaatioreaktioiden kanssa. Haasteita tunnistamiselle tuovat myös sen seurantaan liittyvät tekijät, joko liian harva seurantaväli tai lyhyet hoitojaksot, joiden myötä valtaosa infektioista todetaan vasta potilaan kotiuduttua. Hoidolliset haasteet liittyvät potilas- ja ympäristökohtaisiin riskitekijöihin, joita voi olla hankala tai mahdoton rajata tai poistaa kokonaan hoitotyön kliinisen luonteen myötä. Myös yleistyvämmät antibioottiresistentit infektiota aiheuttavat bakteerit tuovat oman haasteensa hoitoon. Kuten tunnistamisessa, myös hoidolle haasteelliseksi osoittautui viive infektion tunnistamisessa. Tunnistamisen viivästyessä haava voi päästä syvenemään, jolloin hoito edellyttää vaativampia toimenpiteitä. Näiden lisäksi haavanhoito on myös kallista ja voi paisuttaa terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi.
Kehitysehdotuksena tutkimukseen pohjautuen nousi kansainvälisten operatiivisen hoitotyön eri vaiheiden tarkistuslistojen puuttuminen, johon esitetään esimerkiksi sairaanhoitopiirien tarkistuslistojen kokoamista, vertaamista sekä yhtenäistämistä, jotta tarkistuslistojen standardit olisivat yhtenäiset edes kansallisella tasolla. Lisäksi materiaalin toteutukseen liittyvänä kehitysedotuksena näkisimme edulliseksi haavanhoidon moniulotteisuuden myötä tuottaa lisää opetusmateriaalia keskittyen erityisesti haavan mekaaniseen puhdistukseen.; The purpose of the thesis was to produce a high quality and up to date teaching material for the business partner about surgical nursing and wound care, mirroring the objectives and requirements of the degree in nursing education and the module in surgical nursing.
The development task of the thesis was to promote the implementation of the nurse training of the client organization with audiovisual learning methods and materials related to the above purpose and goal. The knowledge base of the material is based on the latest evidence-based information, as well as on the material used in nursing education, supplemented by a descriptive literature review that delves into the topic.
The thesis was carried out as a functional thesis in two stages, where the methodological part is represented by a descriptive literature review. Its purpose was to investigate in more detail the challenges of infected wound care in the clinical work environment itself, to be able to address these themselves in the functional part of the production of the material in an audiovisual format. The evaluation of the result was based on the criteria of the client of the thesis on the content of the material, as well as on the functional solutions made in the functional phase in the form of self-assessment.
Based on the literature review, the identification of a surgical wound is based on the observation and monitoring of its traditional, as well as systemic symptoms. Although the challenges of its identification are also related to the similarity of symptoms to conventional inflammatory reactions. Challenges to identification are also brought by factors related to its follow up, either too few follow up intervals or short treatment intervals, with the result that most infections are not diagnosed until the patient is discharged. The clinical challenges are related to patient- and environmental -specific risk factors, which may be difficult or impossible to limit or eliminate entirely due to the clinical nature of nursing. With antibiotic resistant infection causing bacteria becoming more common presenting their own challenge in treatment. As with identification, the delay in identifying the infection proved to be a challenge for treatment, which can lead to a deepening of the infection, requiring more demanding measures to be taken as well. In addition to that, wound care is also expensive and can inflate healthcare costs significantly.
As a development proposal based on the research, the lack of various checklists for international operational nursing emerged, which proposes, for example, the compilation, comparison, and harmonization of checklists for hospital districts. That way the standards of the checklists would be uniform even at the national level. In addition, as a developmental advantage related to the implementation of the material, we would see an advantage in the multidimensionality of wound care to produce more teaching material focusing especially on the mechanical cleaning of the wound.
2024-03-27T07:39:59ZKunnan palvelukyvyn suojaaminen sodan asevaikutuksilta -oppaan laadintaHeikkinen, Leenahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503642024-03-27T08:00:14Z2024-03-27T07:34:58ZKunnan palvelukyvyn suojaaminen sodan asevaikutuksilta -oppaan laadinta
Heikkinen, Leena
Tämän työelämän kehitystyön tarkoituksena oli tarkastella keinoja, joilla kunnat voivat suojata palvelukykyään sodan asevaikutuksilta. Valmiuslaki edellyttää kuntia varautumaan lakisääteisten tehtäviensä mahdollisimman hyvään hoitamiseen myös poikkeusolojen aikana valmiussuunnitelmien ja etukäteisvalmistelujen avulla. Opinnäytetyön tuotteena syntyneen oppaan avulla pyritään tarjoamaan kuntien valmiussuunnitteluun osallistuville henkilöille ohjeita fyysisen suojauksen toteuttamiseen.
Menetelminä opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoitua asiantuntijahaastattelua ja kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä väestönsuojelun, riskienhallinnan ja varautumisen asiantuntijaa, kahta väestönsuojien asiantuntijaa, yhtä taktiikan mallinnuksen ja simuloinnin asiantuntijaa, sekä kahta kunnallisten toimintojen asiantuntijaa. Asiantuntijahaastatteluiden avulla pyrittiin nostamaan esiin ajantasaista ja kokemuspohjaista, sekä käytännön toteutuksen huomioivaa tietoa ja kehitysideoita kuntien palvelukyvyn suojaamisesta. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin keinoja. Opinnäytetyön pääasiallisena tietoperustana käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja julkaisuja sekä haastatteluista muodostunutta aineistoa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas, joka tukee Joensuun kaupungin ja muiden kuntien ja kunnallisten toimijoiden valmiussuunnittelua ja etukäteisvalmisteluja. Opas kuvaa ennen kaikkea fyysisen suojaamisen keinoja, joita kunnilla voi olla käytössään palvelukykynsä suojaamiseksi sodan asevaikutuksilta. Oppaan sisältö ja rakenne suunniteltiin yhteistyössä tilaajaorganisaation kanssa.; The purpose of this workplace development thesis was to examine methods by which municipalities can protect their operational capacity from the effects of war. The Emergency Powers Act (1552/2011) requires municipalities to prepare for the best possible execution of their statutory duties, even during a state of emergency, through contingency planning and advance preparations. The guide created in this thesis provides guidance for individuals involved in municipal preparedness planning on implementing physical protection measures.
The methods employed in this thesis included semi-structured expert interviews and literature review. Five experts in civil defense, risk management, and preparedness, two experts in civil defense shelters, one expert in tactics modeling and simulation, and two experts in municipal functions were interviewed for this thesis. The expert interviews provided up-to-date, experience-based, and practical information as well as ideas for development regarding safeguarding municipalities operational capacity. Content analysis techniques were utilized in the analysis of the interviews. The theoretical framework off this thesis included relevant literature and publications, as well as the data gathered from the interviews.
The output of this thesis was a guide supporting the contingency planning and advance preparations of Joensuu and other municipalities and municipal actors. Primarily, the guide describes means of physical protection that municipalities can employ to safeguard their operational capacity from the effects of war. The content and structure of the guide were designed in collaboration with the commissioner.
2024-03-27T07:34:58Z